• Viime vuonna Suomessa kerättiin kierrätykseen 61 436 tonnia käytöstä poistettuja autonrenkaita, mikä oli 4284 tonnia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
• keräystuloksessa näkyy järjestelmän toimivuus. Kun renkaat päätyvät hyötykäyttöön, myös ympäristö pysyy siistinä
• Renkaiden kierrätysjärjestelmä palvelisi kiertotaloutta nykyistäkin paremmin, jos renkaan uusiokäytön mahdollistava pinnoittaminen herätettäisiin henkiin

Viime vuonna Suomessa kerättiin talteen ennätysmäärä renkaita. Ennätysvuoden saldo oli peräti 61 436 tonnia renkaita.

Se on noin 4 284 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Määrää voi havainnollistaa sillä, että pelkästään erotus edellisvuoteen merkitsee massassa yhtä kuin noin 3 300 pientä henkilöautoa. Sama rengasmäärä riittäisi kattamaan 22 täysikokoista jalkapallokenttää.

”Kasvu on merkittävää. Se kertoo paitsi rengasmarkkinan toiminnasta myös siitä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia kierrättämisen suhteen”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että niin kuluttajat kuin esimerkiksi kuljetusalan yritykset ovat sisäistäneet kierrätyksen merkityksen yhä paremmin.

Suomi alkaa olla puhdas

Keräysmäärän kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois.

”Arvioimme, että latojen taakse unohtuneiden renkaiden siivoamisen osuus kasvusta on noin tuhannen tonnin luokkaa. Siitä huolimatta olemme ennätysluvuissa, eli muuten kyse on markkinan luonnollisesta kasvusta.”

Rengasalan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätyksen huolehtimaan renkaan keräyksestä ja uusiokäytöstä vuonna 1995. Alusta asti tavoitteena on ollut kuluttajalle mahdollisimman helppo ja vaivaton kierrätysjärjestelmä.

”Kasvu on merkki siitä, että kierrätysjärjestelmä toimii niin kuin pitääkin. Siksi Suomessa luontoon hylättyjä renkaita ei juuri näy.”

Suurin osa renkaista päätyy kiertoon rengasliikkeistä, kun asiakkaat uusivat renkaitaan. Koska renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin, vanhojen renkaiden luovuttaminen kierrätykseen on kuluttajalle maksutonta myös muulloin.

”Ensi vuosi ei voi olla meille näin hyvä. Suomi alkaa olla renkaista puhdas”, Tuominen iloitsee.

Pinnoitus saisi tulla takaisin

Renkaasta valmistettuja rouheita ja leikkeitä on opittu hyödyntämään uusiotuotteina yhä monipuolisemmin esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmissä, suojamatoissa ja asvaltissa.

Yksi hyödyntämismenetelmä kuitenkin lähes loistaa poissaolollaan, Tuominen harmittelee.

”Aiemmin kukoistanut henkilöautojen renkaan pinnoitustoiminta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Toivoisimmekin, että innokkaat yrittäjät tarttuisivat mahdollisuuteen.”

Kun vuonna 2006 pinnoitukseen meni reilut 1900 tonnia renkaita, viime vuonna vastaava luku oli vain noin 300 tonnia. Pinnoituksessa rengasrungon vanha kulutuspinta hiotaan pois ja uusi kulutuspinta vulkanoidaan tilalle. Tulos on hyvä, ja käytettävyys vastaa uutta rengasta.

”Hyvälaatuiset renkaat kestäisivät rungoltaan pinnoitettuna vielä toisenkin käyttökierroksen. Ongelmana on, että markkinoille tulleet, niin sanotut halparenkaat vääristävät hintamielikuvaa. Vaikka pinnoitettu on hyvä, se voi tuntua kalliilta.”

Tuominen toivoisi, että autoilijat ja yrittäjät oppisivat ajattelemaan toisin. Verrattuna uuden renkaan tuottamiseen pinnoittaminen ja renkaan valmistamisessa tarvittavaa energiaa ja neitseellisiä luonnonvaroja.

”Muita uusiotuotteita renkaasta ehditään tehdä myöhemminkin. Ympäristön näkökulmasta pinnoitus olisi tärkeä välivaihe, joka antaisi renkaalle toisenkin elämän renkaana ennen materiaalin päätymistä muuhun uusiokäyttöön.”

• Viime vuonna Suomessa kerättiin kierrätykseen 61 436 tonnia käytöstä poistettuja autonrenkaita, mikä oli 4284 tonnia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
• keräystuloksessa näkyy järjestelmän toimivuus. Kun renkaat päätyvät hyötykäyttöön, myös ympäristö pysyy siistinä
• Renkaiden kierrätysjärjestelmä palvelisi kiertotaloutta nykyistäkin paremmin, jos renkaan uusiokäytön mahdollistava pinnoittaminen herätettäisiin henkiin

Viime vuonna Suomessa kerättiin talteen ennätysmäärä renkaita. Ennätysvuoden saldo oli peräti 61 436 tonnia renkaita.

Se on noin 4 284 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Määrää voi havainnollistaa sillä, että pelkästään erotus edellisvuoteen merkitsee massassa yhtä kuin noin 3 300 pientä henkilöautoa. Sama rengasmäärä riittäisi kattamaan 22 täysikokoista jalkapallokenttää.

”Kasvu on merkittävää. Se kertoo paitsi rengasmarkkinan toiminnasta myös siitä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia kierrättämisen suhteen”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että niin kuluttajat kuin esimerkiksi kuljetusalan yritykset ovat sisäistäneet kierrätyksen merkityksen yhä paremmin.

Suomi alkaa olla puhdas

Keräysmäärän kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois.

”Arvioimme, että latojen taakse unohtuneiden renkaiden siivoamisen osuus kasvusta on noin tuhannen tonnin luokkaa. Siitä huolimatta olemme ennätysluvuissa, eli muuten kyse on markkinan luonnollisesta kasvusta.”

Rengasalan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätyksen huolehtimaan renkaan keräyksestä ja uusiokäytöstä vuonna 1995. Alusta asti tavoitteena on ollut kuluttajalle mahdollisimman helppo ja vaivaton kierrätysjärjestelmä.

”Kasvu on merkki siitä, että kierrätysjärjestelmä toimii niin kuin pitääkin. Siksi Suomessa luontoon hylättyjä renkaita ei juuri näy.”

Suurin osa renkaista päätyy kiertoon rengasliikkeistä, kun asiakkaat uusivat renkaitaan. Koska renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin, vanhojen renkaiden luovuttaminen kierrätykseen on kuluttajalle maksutonta myös muulloin.

”Ensi vuosi ei voi olla meille näin hyvä. Suomi alkaa olla renkaista puhdas”, Tuominen iloitsee.

Pinnoitus saisi tulla takaisin

Renkaasta valmistettuja rouheita ja leikkeitä on opittu hyödyntämään uusiotuotteina yhä monipuolisemmin esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmissä, suojamatoissa ja asvaltissa.

Yksi hyödyntämismenetelmä kuitenkin lähes loistaa poissaolollaan, Tuominen harmittelee.

”Aiemmin kukoistanut henkilöautojen renkaan pinnoitustoiminta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Toivoisimmekin, että innokkaat yrittäjät tarttuisivat mahdollisuuteen.”

Kun vuonna 2006 pinnoitukseen meni reilut 1900 tonnia renkaita, viime vuonna vastaava luku oli vain noin 300 tonnia. Pinnoituksessa rengasrungon vanha kulutuspinta hiotaan pois ja uusi kulutuspinta vulkanoidaan tilalle. Tulos on hyvä, ja käytettävyys vastaa uutta rengasta.

”Hyvälaatuiset renkaat kestäisivät rungoltaan pinnoitettuna vielä toisenkin käyttökierroksen. Ongelmana on, että markkinoille tulleet, niin sanotut halparenkaat vääristävät hintamielikuvaa. Vaikka pinnoitettu on hyvä, se voi tuntua kalliilta.”

Tuominen toivoisi, että autoilijat ja yrittäjät oppisivat ajattelemaan toisin. Verrattuna uuden renkaan tuottamiseen pinnoittaminen ja renkaan valmistamisessa tarvittavaa energiaa ja neitseellisiä luonnonvaroja.

”Muita uusiotuotteita renkaasta ehditään tehdä myöhemminkin. Ympäristön näkökulmasta pinnoitus olisi tärkeä välivaihe, joka antaisi renkaalle toisenkin elämän renkaana ennen materiaalin päätymistä muuhun uusiokäyttöön.”

Huom Korjattu info grafikkka

MobilePayn uusi Lahjat-ominaisuus tarjoaa suomalaisille helpon ja persoonallisen tavan antaa rahaa lahjaksi – sähköisesti. Kyseessä on ensimmäinen sovellus, jolla sähköisesti siirretyn rahan voi paketoida lahjan muotoon.

Moni tunnistaa varmasti seuraavan tilanteen: olet matkalla juhliin ja haluat antaa päivänsankarille lahjaksi tietyn summan rahaa, mutta kumpikaan teistä ei käytä enää käteistä. Seitsemän kymmenestä suomalaisesta päätyy kyseisessä tilanteessa pankkiautomaatille nostamaan rahasumman ja laittamaan setelit perinteisesti onnittelukortin väliin (YouGov Finlandin kuluttajakysely 2019). Juhlien jälkeen lahjan saaja käy puolestaan tallettamassa rahat takaisin pankkiin.

MobilePay Lahjat tekee rahan siirtämisestä vaivattomampaa niin lahjan antajalle kuin vastaanottajallekin, kun jatkossa käynnit pankkiautomaatilla voi unohtaa. Käyttäjä voi lähettää valitsemallaan animaatiolla paketoidun lahjan MobilePay-sovelluksen Lahjat-välilehdellä. Lahjan yhteyteen voi kirjoittaa henkilökohtaisen tervehdyksen ja valita juhlaan sekä päivänsankarille sopivan paketin eri animaatiovaihtoehdoista. Lahjan voi toimittaa heti tai ajastaa toimitettavaksi sopivalla hetkellä.

Käyttäjä voi tilata sovelluksesta myös lahjakoodin, jota käyttämällä lahjan vastaanottaja voi lunastaa lahjansa MobilePay-sovelluksessa. Koodin voi kirjoittaa vaikkapa fyysiseen onnittelukorttiin, jonka voi toimittaa lahjapöydälle tai henkilökohtaisesti lahjan saajalle.

– Halusimme luoda keinon antaa rahaa lahjaksi sähköisesti, mutta kivalla tavalla paketoituna. Ratkaisullamme on mahdollista korvata käteislahja helposti ja turvallisesti sähköisellä rahansiirrolla, johon on kuitenkin mahdollista yhdistää myös fyysinen onnittelukortti. Hauskasti animaation avulla paketoidut MobilePay Lahjat tuovat enemmän iloa rahan antamiseen ja vastaanottamiseen juhlapäivänä, iloitsee Anniina Heinonen, MobilePay Finlandin CEO.

Luovia lahjapaketteja juhlaan kuin juhlaan

Useat suomalaiset lähettävät jo nyt rahaa lahjaksi MobilePayn kautta. Monet heistä ovat tunnistaneet tarpeen visuaalisemmalle ja henkilökohtaisemmalle tavalle antaa lahja. MobilePay Lahjat on vastaus tähän tarpeeseen. Pakettivalikoima täydentyy jatkuvasti sopivilla paketeilla muun muassa häihin, jouluun sekä eri ikäisten syntymäpäiviin.

Lahjan vastaanottaja voi avata lahjan syöttämällä sovellukseen pääsykoodinsa. Lahjan avauduttua animaation kera vastaanottaja voi helposti siirtää rahat pankkitililleen.

MobilePay Lahjat on vapaaehtoinen lisäpalvelu MobilePay-sovellukseen. Yhden paketoinnin hinta on 0,49€. MobilePay-sovellus on ilmainen käyttäjille.

Lisätietoja:
www.mobilepay.fi/rahaalahjaksi
Anniina Heinonen
CEO, MobilePay Finland Oy
anniina.heinonen@mobilepay.fi
puh. 050 422 3122

Huoltovarmuusorganisaation Digipooli ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ovat julkaisseet suositukset kyberturvallisuudestaan huolehtiville yrityksille sekä IT- ja tietoturvapalveluiden tarjoajille. Suosituksia tarjoillaan kolmeen vaiheeseen: ennen sopimista, palvelun ylläpidossa ja häiriötilanteissa huomioitaviin asioihin.

Julkaisuun on koottu tietoa yritysten varautumiseen ja kyberhäiriötilanteissa selviytymiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, sekä asiaan vaikuttavasta lainsäädännöstä. Materiaali perustuu selvitystyöhön ja tietoturva-asiantuntijoiden haastatteluihin.

Yksi keskeisistä havainnoista selvityksissä oli, että ilman sopimuksia ja riittävää ennakkovarautumista yritysten toimintamahdollisuudet kyberhäiriötilanteessa ovat huomattavan rajatut. Häiriötilanteiden hallintaan liittyy myös lainsäädännöstä tulevia reunaehtoja. Siksi haastatteluissa kartoitettiin erityisesti juridista ympäristöä ja haasteita, joita huoltovarmuuskriittiset ja niille viestintä- ja IT-palveluita tarjoavat yritykset kohtaavat poikkeamia ja häiriöitä ratkaistessaan.

- Tärkeintä kyberuhkien torjunnassa on etukäteen tapahtuva varautuminen. Uhkia pitää arvioida ja ymmärtää niiden riskit oman toiminnan kannalta, jotta voi hankkia ja tarjota oikeanlaisia IT- ja tietoturvapalveluita, kuvailee Digipoolin sihteeri, valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.
- Lainsäädännön tuomat reunaehdot tulee tiedostaa, jotta ne voidaan ottaa huomioon etukäteen sopimuksia tehtäessä ja toimintaprosesseja laadittaessa, hän jatkaa.

Nämä yritysten käyttöön tehdyt ”Kyberhäiriötilanteet – varautuminen ja toiminta” -materiaalit ovat ladattavissa sekä Huoltovarmuuskeskuksen että FiComin verkkosivuilta.

Lisätietoja

Antti Nyqvist
Teknologiateollisuus ry
p. 040 8619446

Asko Metsola
FiCom ry
p. 040 8403735

Digipooli on tietotekniikka- ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välinen verkosto, jonka toiminnassa ovat mukana kyseisten alojen yritykset ja eri viranomaisia. Pooliin kuuluvat merkittävät tietotekniikkapalveluiden tuottajat, ohjelmisto- ja laitetoimittajat, tietoturva-alan yrityksiä sekä teleyritykset. Viranomaisista tärkeimmät ovat Traficom, Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus.

Kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner on lisännyt Qentinel Pacen asiakasarviolistaukseen. Qentinel Pace on robottipohjainen testiautomaatioalusta, joka julkaistiin SaaS-palveluna vuoden 2018 alkupuolella ja on nyt ensimmäistä kertaa mukana Gartnerin asiakasarvioissa. Asiakkaiden tekemillä vertaisarvioilla Qentinel Pace on tähän menenssä saavuttanut 4,7/5 tähdestä.

Qentinel Pacen kilpailuetuja ovat tehokkuus, ennustettavuus ja skaalautuvuus. Erityisesti asiakkaat USA:ssa ovat arvostaneet, kuinka sujuvaa testien kirjoittaminen ja ajaminen on. Qentinel Pace erottuu joukosta skaalautuvana pilvipohjaisen palveluna, joka säästää manuaalista testaustyötä. Käyttöliittymän ja toiminnan yksinkertaisuus näkyy asiakasarvioissa, sillä arkkitehtuuri on ymmärrettävää myös ei-teknisille henkilöille. Kriittisten järjestelmien julkaisukelpoisuus ja päästä-päähän toiminnallisuus on helppo arvioida, kun testiraportit ovat selkeitä ja analytiikka tukee laadun ennustettavuutta. Asiakkaat mainitsivat merkittäväksi asiaksi myös Qentinelin henkilöstön osaamisen ja yhteistyökykyvyn.

USA:n asiakkaiden kommentteja:

• Testien kirjoittaminen ja ajaminen on hyvin tehokasta ja nopeaa.
• Arkkitehtuuri on hyvin ymmärrettävää myös ei-teknisille henkilöille.
• Testiraportit ovat hyvin selkeitä.

Gartner Peer Review Qentinel Pace

Nets aloittaa yhteistyön suomalaisen fintech-yrityksen, Bankifyn kanssa. Kumppanuus mahdollistaa Bankifyn palveluiden toimituksen asiakkaille käyttövalmiina kokonaisuutena Netsin Open Banking -alustaa hyödyntäen. Tämä luo myös Netsin asiakkaille helpon pääsyn Bankifyn tarjoamiin erilaisiin käyttäjälähtöisiin palveluihin.

Bankify vie olemassaolevien taloussovellusten käyttäjäkokemuksen uudelle tasolle, jotta ne täyttäisivät myös diginatiivien tarpeet. Käytännössä Bankify kehittää sovelluksiin asiakaslähtöisiä toimintoja, jotka perustuvat pelillistämiseen, opettamiseen, personointiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. 

”Bankify on todellinen asiantuntija digitaalisten asiakkaiden alati muuttuvien tarpeiden täyttämisessä. Uskomme, että yhdistetyn palvelutarjontamme avulla voimme nopeuttaa pankkeja ja muita finanssilaitoksia digitaalisessa siirtymässä. Olemme innoissamme tästä kumppanuudesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista”, kertoo Georg Olav Ramstad, Netsin Head of Open Banking Sales and Business Development.

Netsin Open Banking Access tarjoaa pankeille PSD2:n mukaisen pääsyn tileille yhden pisteen integraation avulla sen sijaan, että pankit joutuisivat luomaan integraation erikseen kaikille vastapuolipankeille. Netsin ratkaisun myötä myös kolmannet osapuolet voivat siis hoitaa yhteydet yhdellä kytkennällä ja keskittyä omaan osaamiseensa ja tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen.

Nets haluaa edistää asiakkaidensa liiketoimintaa tarjoamalla tehokkaan infrastruktuurin avoimiin rajapintoihin perustuville palveluille. Netsin NAAS-alusta tarjoaa mm. pääsyn pankkitileille maksutoimeksiantojen tekemiseksi ja tilitietojen noutamiseksi yhden standardirajapinnan kautta.

 
Rakennuspalikat tulevaisuuden taloussovelluksille

Bankify on tähän mennessä lanseerannut kahdeksan palvelua mm. säästämiseen, maksujen jakamiseen, ryhmien taloudenhallintaan ja laskujen sekä kuittien skannaukseen liittyen. Lisäksi Bankify kehittää jatkuvasti uusia palveluita, joilla se vastaa diginatiivien tarpeisiin.

“Netsin Open Banking Access mahdollistaa asiakkaille palveluidemme liittämisen yhdellä integraatiolla ja pääsyn kaikkiin pankkeihin Pohjoismaissa. Tämä tekee palveluistamme entistäkin houkuttelevampia sillä niiden käyttöönotto on nopeaa ja kustannustehokasta asiakkaille”, toteaa Antti Tarakkamäki, toinen Bankifyn perustajista.

Bankify on viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt laajaa käyttäjätutkimusta ympäri maailman milleniaalien ja Z-sukupolven edustajien tarpeista ja toiveista. Nämä ryhmät vaativat pankkipalveluiltaan henkilökohtaisia, personoituja ja osallistavia ominaisuuksia, joihin Bankify on erikoistunut.

Yhteystiedot medialle:
Nets: Aaro Kajaste, Press Relations Manager, akaja@nets.eu +358 50 395 6086
Bankify: Antti Tarakkamäki, antti@bankify.io, +358 40 156 9160

Nets
Me Netsillä uskomme, että yksinkertaisemmat tuotteet ja ratkaisut ovat kasvun ja kehityksen perusta – niin liiketoiminnassa kuin yhteiskunnassakin. Autamme Kööpenhaminan pääkonttoristamme käsin ja Euroopan laajuisesti yli 4000:n työntekijämme voimin rahoituslaitoksia, liikeyrityksiä ja kauppiaita tekemään huomisesta hieman helpomman, tarjoamalla samalla verratonta turvallisuutta ja vakautta.

Bankify
Bankify on uuden sukupolven finanssiapplikaatioiden kehittämisen edelläkävijä. Finanssi-instituutiot voivat yhdistää Bankifyn ratkaisut vaivattomasti jo olemassa oleviin ratkaisuihin. Toiminnallisuudet kuten personalisointi, älykkyys, opettaminen, sosiaalisuus sekä pelillistäminen saadaan käyttöön helposti avoimien rajapintojen kautta. Lisätietoja yrityksestä: www.bankify.io

Tiedätkö mihin kaikkeen matematiikkaa käytetään nykyään ja kuinka paljon se vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi? Jos aihe kiinnostaa, tule luennolle Lappeenrannan pääkirjastoon. Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen kertoo yleistajuisen kirjansa Astu matematiikan maailmaan (2019) perusteella matematiikan merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Hänen mukaansa matematiikan osaaminen on 2020-luvulla yhtä tärkeää kuin lukutaito.

Siltanen voitti J.V. Snellman-palkinnon vuonna 2018 tieteellisen tiedon ansiokkaasta välittämisestä. Elävä esiintyminen on Samuli Siltasesta aina paras tilanne tuoda esille tiedettä, koska siinä saa yhteyden muihin. Toiseksi parhaana hän pitää videota. "Samun tiedekanava" YouTubessa  on nyt kolme vuotta vanha ja katsomiskertoja on yli 70 000.

Siltanen on ollut myös Prisma Studion tiedeasiantuntija ja hän voitti tässä kuussa Suomen matemaattisen yhdistyksen matematiikkapalkinnon.

Siltanen esiintyy lainaushallissa ti 4.2. klo 18.

Lisätietoja:

Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Efecte on voittanut uudelleenkilpailutuksen Kuntien Tiera Oy:n Palvelunhallinta-kokonaisuudesta Tieran omistaja-asiakkaiden ja Tieran omaa käyttöä varten. Palvelu kilpailutettiin uudelleen edellisen sopimuksen päätyttyä ja hankintapäätös palvelusta tehtiin vuoden 2019 puolella. Uudessa kilpailutuksessa Tiera pyrki huomioimaan joustavasti omistaja-asiakkaiden erilaiset tarpeet ja organisaatioiden kokoluokat.

Palvelu on käytettävissä sisäiseen ja tarvittaessa ulkoiseen palveluiden hallintaan. Kilpailutettu kokonaisuus muokkautuu helposti erilaisiin käyttäjätarpeisiin, sisältövaatimuksiin ja toimitusmalleihin. Tämä palvelu yhdistyy luontevasti Tiera Käyttövaltuushallintaan, jonka toimittaja Efecte myös on.

Kuntien Tieran tarjoama Palvelunhallinta -kokonaisuus on tarkoitettu kaikille Tieran omistaja-asiakkaille (kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät) sisäisen digitalisaation edistämiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös asiakkaiden ulkoiseen asiakaspalveluun.  Palvelu mahdollistaa viestien ja pyyntöjen sekä tilausten vastaanoton erilaisista kanavista. Kunnan asiakaspalveluyksikkö pystyy palvelun avulla hallitsemaan, seuraamaan ja raportoimaan palvelutapahtumia.

Palvelunhallinta syntyi tarpeeseen

Palvelunhallinta syntyi ensin tietohallinnon tarpeiden pohjalta ja on nykyisin käytössä monissa organisaatioissa niin henkilöstö- kuin taloushallinnon asiakkaidenkin palvelemiseen. Muita palvelua käyttäviä yksiköitä voivat esimerkiksi olla laki-, kiinteistö- ja tilapalveluyksiköt sekä muut toimialojen palveluyksiköt, joiden käyttötarkoitukseen palvelunhallintapalvelu soveltuu.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme jatkamaan ja vahvistamaan yhteistyötämme Tieran kanssa suomalaisen kuntakentän digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi”, toteaa Efecten toimitusjohtaja Niilo Fredrikson. ”Ratkaisumme mahdollistaa Tieran asiakkaille vaivattoman liittymisen kustannustehokkaaseen palveluun, joka on monipuolinen ja muokattavissa erilaisten palveluiden digitalisointiin ja automatisointiin. Palvelunhallintaratkaisumme on niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin julkishallinnon ja yksityisten yritysten laajasti käyttämä, ja esimerkiksi sen itsepalvelumahdollisuudet tarjoavat kuntien työntekijöille sekä kuntalaisillekin palvelutason, johon nykypäivän digitaalisessa ja mobiilissa maailmassa on totuttu”, Fredrikson jatkaa.

”Efecten palvelunhallintaratkaisu sopii erinomaisesti Tieran asiakkaiden tarpeisiin”, luonnehtii Tieran varatoimitusjohtaja Sakari Luotonen. ”Yhteistyön jatkumisella olemassa olevat asiakkaat pääsevät jatkamaan saumattomasti palvelun käyttöä. Uusille asiakkaille Tieran pitkäaikainen kokemus ja osaaminen Efecten ratkaisusta takaa laadukkaat käyttöönotot ja toimintamallit”, sanoo Luotonen.

Palvelu itsessään ei rajoita sitä, mitä palveluita sen avulla hallitaan, vaan tyypillisesti kyse on saman palvelun soveltamisesta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Palvelun vahvuuksia ovat monipuolisuus, muokattavuus ja edullisuus suhteessa sen tarjoamiin laajoihin mahdollisuuksiin.

Kuntien Tiera tarjoaa valmiin ja helposti käyttöönotettavan palvelunhallintapalvelun, jatkuvan palvelun, kehityksen, tuen sekä ylläpitokokonaisuuden omistaja-asiakkailleen kustannustehokkaasti valmiiksi kilpailutettuna palveluna.

Lisätietoja:

Kai Pousi, liiketoimintapäällikkö, Tiera Infraratkaisut, kai.pousi@tiera.fi, puh. 040 585 5400

Efecte Oyj

Efecte on suomalainen ohjelmistoyhtiö, joka tarjoaa pilvipohjaisia palvelunhallinnan ohjelmistoja ja niitä tukevia asiantuntijapalveluita. Efecten ohjelmistoilla voidaan joustavasti hallita kaikkia organisaation sisäisiä ja ulkoisia palveluita, esimerkiksi IT:n, henkilöstöhallinnon tai talousosaston palveluita ja asiakaspalvelua sekä pääsyoikeuksia. Efecte on yksi alan johtavista keskisuurten ja julkisten organisaatioiden ohjelmistotoimittajista Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiö on perustettu vuonna 1998 ja se on noteerattu Nasdaq First North Growth Market Finland-markkinapaikalla. Efecte toimii Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.

www.efecte.com

Digitaaliset taidot ovat osaamisen ydintä, olipa kyse henkilökohtaisista valmiuksista, liiketoiminnasta tai uusien palveluiden ja tuotteiden luomisesta. Näihin tarpeisiin vastaa helmikuussa avattavan BusinessAseman Digipaja-toiminta sekä älykiinteistön testiympäristö.

Digipaja täydentää työnhakijoiden ja erityisesti nuorten osaamista tarjoamalla koulutusta sekä jo olemassa olevien taitojen päivitystä. Digitaalisen pienvalmistuksen verstas FabLab kannustaa kokeiluun ja ideointiin sekä mahdollistaa osaamisen todentamisen. Tilassa on mm. laser- ja vinyylileikkuri, 3D-tulostimia, jyrsimiä ja ompelukoneita. FabLabin käyttö on maksutonta.

BusinessAseman Digipajalla toimiva Diginikkarit auttaa ohjelmoinnista kiinnostuneilta työttömiä nuoria askeleen eteenpäin. Diginikkareissa nuoret pääsevät työskentelemään ja kehittämään osaamistaan esimerkiksi JavaScript- tai C#-ohjelmointikielen ja tietokantojen parissa sekä tutustumaan ohjelmistotuotannon uusimpiin virtauksiin.

”Diginikkareihin osallistutaan työkokeilulla. Toimintaan voivat osallistua sekä aloittelijat että osaamista jo hankkineet”, selvittää projektipäällikkö Päivi Jämsä. Tavoitteena on nuorten työllistymisen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä alan koulutusalojen opintoihin ohjaaminen. Diginikkareiden toiminnan järjestää BusinessOulun TyöAsema-hanke (ESR).

Yritykset kehittyvät digivalmiuksien myötä

Yrityksille Digipaja jakaa tietoa digitaalisuudesta sekä kouluttaa ja neuvoo digitaalisen liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä. Apua saa niin sosiaalisen median työkalujen käyttöönotossa kuin uusien liiketoimintakonseptien luomisessa.

Digipajassa järjestetään yrityksille ja yrittäjille avoimia koulutus- ja infotilaisuuksia. Kevään 2020 teemoja ovat muun muassa verkkokauppa sekä digitaalinen markkinointi ja myynti. Ensimmäinen digitaalisen markkinoinnin ja myynnin koulutus, Dimmy 2.0, on alkanut 15. tammikuuta. Koulutus on suunnattu yrittäjille, yritysten työntekijöille ja työnhakijoille.

”Käytännönläheisessä koulutuksessa keskitytään keskeisimpiin digitaalisen markkinoinnin työkaluihin ja työprosesseihin”, Oamkin lehtori Miikka Blomster avaa sisältöä.

BusinessAsema on myös älykäs kiinteistö, yhteiskehittämisalusta ja tila teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. Tiloissa on mahdollista tuotteistaa kustannustehokkaasti täysin uusia kokonaisratkaisuja ja -palveluja kansainvälisille markkinoille.

BusinessAsemalla on mm.  älykäs valo-, lukko-, AV- ja taloautomaatiojärjestelmä sekä sensoreita esimerkiksi ilmanlaadun mittaamiseen. Lisäksi löytyy 3D-virtuaalitila, konenäköön perustuva tekoälyratkaisu sekä BusinessAseman digitaalinen kaksonen. Kaikista laitteista ja sovelluksista kerätään dataa keskitetysti hyödynnettäväksi uusien älykkäiden palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa.

Lisätiedot:

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu, 040 559 7020
Päivi Jämsä, projektipäällikkö, Diginikkarit, 050 433 8973

BusinessAsema on kaikille avoin yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävä kohtaamispaikka, yhteistyöalusta ja älykäs kiinteistö, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien, koulutusten ja tapaamisten järjestämisen sekä digitaaliset kokeilut. Tiloissa toimivat TE-palveluiden yrityspalvelut, Oulun seudun Uusyrityskeskus, OSAO Ovi, 4H Business Lab, Yrityskylä Yläkoulu, BusinessOulun elinkeino- ja työllisyyspalvelut sekä kahvila-ravintola Antell Asema. BusinessAsema avataan helmikuussa, avajaisviikkoa vietetään 10.–15.2. www.businessasema.com

SaaShop Oy ja Louhi Oy solmivat joulukuussa liiketoimintakaupan, jossa Louhen Office365-liiketoiminta siirtyy ohjelmistojen jälleenmyyntiin erikoistuneelle SaaShop Oy:lle tammikuussa 2020. Kaupan myötä Louhesta tulee SaaShop Oy:n vähemmistöosakas. SaaShop jatkaa kasvua yritysostojen kautta ja etsii uusia ostokohteita Euroopasta.

–Louhen ja SaaShopin liiketoimintakauppa on merkittävä sekä strategisella että operatiivisella tasolla, sillä kaupan myötä SaaShopin asiakasmäärä kasvaa yli viidelläsadalla asiakkaalla ja liikevaihto kipuaa puolen miljoonan tasolle. Lisäksi neuvotteluvoimamme kansainvälisten ohjelmistokumppanien kanssa kasvaa huomattavasti, sanoo Tapio Talvisalo,toinen SaaShop Oy:n perustajista.

–Kaupan myötä Louhi voi keskittyä uuden Google-liiketoiminta-alueen kehittämiseen. Yhteistyön avulla voimme tarjota yli 20 000 asiakkaallemme SaaShopin kasvavaa ohjelmistotarjontaa, sanoo Louhi Oy:ntoimitusjohtaja Mikael Kääriäinen.

SaaShop jatkaa uusien ostokohteiden etsimistä Suomesta ja ulkomailta. Yhtiön lopullinen tavoite on Yhdysvaltojen markkinat. Välitavoite kansainvälistymiselle on Irlanti, josta kumppanien haku alkaa maaliskuun alussa.  

–Irlanti on monen kansainvälisen SaaS-yhtiön kotipaikka, joten sieltä on hyvä aloittaa kansainvälistyminen. Euro valuuttana ja englannin kieli helpottavat markkinapaikan integrointia Irlannissa, jatkaa Tapio Talvisalo.

The Digi & Game Center brings together companies, students, teachers and researchers in the digital and gaming industry in one place to work and develop products and services. The parties responsible for the centre’s operations include the JAMK University of Applied Sciences, Jyväskylä Game Industry Hub – Peliosuuskunta Expa and Jykia Oy. On the opening day of 7 February, the centre will have its doors open for the public from 11 am to 6 pm.

The centre has been astonishingly popular even before its grand opening: 80% of the office spaces were booked within a week when the centre was announced at the end of July last year. Currently, all the office spaces are fully pre-booked. Remote co-working stations with a monthly charge are still available.

“Remote co-working stations are suitable for long and short-term projects, or even as variation for the home office, and also for the use of larger organisations,” says Tuomas Roininen, Chairman of the Jyväskylä Game Industry Hub Expa.

The companies operating in the Digi & Game Center represent industries such as gaming, programming, graphics, animation, 3D and XR/VR/AR production, robotics, ICT, and music and culture production. The high demand for space is an indication of the centre’s necessity and of the fact that the digital and gaming industry in Jyväskylä and Central Finland is active and growth-seeking both in the domestic and international markets. Companies and partners are coming to the centre both from Finland and abroad.

“A communal workplace provides entirely new dimensions and opportunities from the perspective of developing new business, both for micro-businesses and larger players,” says Roininen.

In addition to business activities, the centre will host diverse activities, training and events in the gaming and digital industry.

The centre has also sought partners to support the development and operation of the industry in Central Finland. Experts and businesses are developed in the same building, so the community provides opportunities to start new business together or recruit new talents. Midare, a Jyväskylä-based company with a long history in the provision of equipment, operator services and ICT solutions, has already joined the centre.

“Negotiations with a few other companies are already near completion. We still have room for those who want to join us, since we are constantly on the lookout for more partners and sponsors to build new business, jobs, companies and international success,” says Hanna Hauvala, Project Manager at JAMK. 

In addition to business operations, JAMK’s Ticorporate Demo & Product Lab and e-sports coaching will also be operating at the centre.

“Students will carry out a Ticorporate business simulation as part of their studies, in which they will work in a product development organisation similar to a small ICT business. The purpose of this is to show in concrete terms how a company in the ICT sector operates. After the simulation, the students may start their own business, as the third and fourth-year studies can, if applicable, be integrated into a study module that supports entrepreneurship. In the future, Digi & Game Center’s facilities shared with entrepreneurs in the digital and gaming industry and their network will connect education and working life in a real sense,” says Niko Kiviaho, Lecturer in Business Information Technology at JAMK.

The Digi & Game Center will have an open doors event on Friday, 7 February, from 11 am to 6 pm at Matarankatu 2, 40100 Jyväskylä, Finland. The event is open for all. Representatives of the media are also very welcome to attend.

Jyväskylä Game Industry Hub – Peliosuuskunta Expa serves as the operator of Digi & Game Center. Facilities and working stations are rented for gaming and digitalisation companies, and the centre will also arrange events in the gaming and digital industry that are open to all. Digi & Game Center has rooms and remote co-working stations available for rent. Additionally, the centre has common areas, virtual and augmented reality (XR, VR and AR) facilities and equipment, an audio studio as well as a sauna available. The facilities are located in a building at Matarankatu 2, in the facilities previously occupied by Buildercom Oy and Jydacom Oy. The principal lessee of the facilities is Jykia Oy, a real estate development company jointly owned by the City of Jyväskylä, Laukaa and Muurame municipality.

Further information and bookings: www.digigamecenter.org

Further information:
Hanna Hauvala, Project Manager
firstname.lastname@jamk.fi
tel. +358 40 576 9174
JAMK University of Applied Sciences

Tuomas Roininen, Chairman of the Jyväskylä Game Industry Hub Expa
firstname.lastname@expa.fi
tel. +358 50 380 0991
Jyväskylä Game Industry Hub Expa

Niko Kiviaho, senior lecturer
firstname.lastname@jamk.fi
tel. +358 50 386 5681
JAMK University of Applied Sciences

The Digi & Game Center was launched as part of the Sustainable Digi & Game Ecosystem project. The project is funded by Regional Council of Central Finland from European Regional Development Fund, BusinessJyväskylä and Fingersoft: www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/sustainable-digigame-ecosystem/

Expa Game Business Co-operative - Jyväskylä Game Industry Hub is an open regional community for game makers, researchers, students, teachers, events or other people and organizations in Jyväskylä and Central Finland. Expa is dedicated to the success of the gaming industry in the Jyväskylä region and is official IGDA Finland Jyväskylä Hub in Central Finland. www.expa.fi

Digi & Game Center kokoaa digi- ja pelialan yrityksiä, opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita yhteen paikkaan työskentelemään ja kehittämään tuotteita ja palveluita. Keskuksen pystyttämisestä ja toiminnasta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Peliosuuskunta Expa ja Jykia Oy. Avajaispäivänä 7.2. keskuksessa on avoimet ovet klo 11.00-18.00.

Keskuksen suosio on ollut huikea jo ennen avajaisia: Toimistotiloista 80% varattiin viikon sisällä, kun tila julkistettiin viime vuoden heinäkuun lopussa. Tällä hetkellä kaikki toimistotilat on ennakkovarattu täyteen. Keskuksessa on vielä vapaana kuukausimaksullisia liikkuvan työn pisteitä.

– Liikkuvan työn pisteet soveltuvat esimerkiksi hankkeisiin, lyhytaikaisiin projekteihin tai vaikka vaihteluksi kotitoimistolle tai isompien organisaatioiden käyttöön, kertoo Peliosuuskunta Expan puheenjohtaja Tuomas Roininen.

Digi & Game Centerissä toimivat yritykset edustavat mm. pelialaa, ohjelmointia, graafista alaa, animaatio-, 3D- ja XR/VR/AR -tuotantoa, robotiikkaa, ICT-palveluita sekä musiikki- ja kulttuurituotantoa. Tilojen kysyntä kertoo keskuksen tarpeellisuudesta ja siitä, että Jyväskylässä ja Keski-Suomessa digi- ja peliala ovat aktiivisia sekä kasvua hakevia niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. Pääasiassa keskuksessa toimivat yritykset ovat keskisuomalaisia, mutta tiloihin on tulossa yrityksiä ja kumppaneita myös muilta paikkakunnilta mm. Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Oulusta sekä ulkomailta.

– Yhteisöllinen työskentelypaikka tuo aivan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta niin mikroyrityksille kuin isommille toimijoille, toteaa Roininen.

Yritystoiminnan lisäksi keskuksessa tullaan järjestämään monipuolista alan toimintaa ja koulutusta sekä tapahtumia.

Keskukselle on haettu myös yhteistyökumppaneita tukemaan alan kehitystä ja toimintaa Keski-Suomessa. Osaajia ja yrityksiä kehitetään samassa talossa, joten yhteisössä on mahdollisuus yhteiseen uuteen liiketoimintaan tai rekrytä osaajia. Mukaan on lähtenyt jo jyväskyläläinen pitkän linjan laitteiden, operaattoripalvelujen ja ICT-ratkaisujen palvelutalo Midare.

– Muutaman muun kanssa neuvottelut ovat pitkällä. Vielä mahtuu mukaan, sillä haluamme edelleen lisää yhteistyökumppaneita ja sponsoreita rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, yrityksiä ja kansainvälistä menestystä, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) projektipäällikkö Hanna Hauvala.

Pelialan opiskelijat ja yritykset yhteen

Yritystoiminnan lisäksi myös JAMKissa pelinkehitystä opiskelevien tuotekehityslaboratoriot (Ticorporate Demo & Product Lab) sekä e-urheilun valmennus tulevat toimimaan keskuksessa.

– Opiskelun aikana opiskelijat toteuttavat Ticorporate-yrityssimulaation, jossa opiskelijat toimivat oikeaa ICT-alan pienyritystä vastaavassa tuotekehitysorganisaatiossa. Tarkoituksena on näyttää konkreettisesti, kuinka ICT-alan yritys toimii. Simulaation jälkeen on mahdollista aloittaa oma yritystoiminta, koska kolmannen ja neljännen vuoden opinnot voidaan tarvittaessa nivoa yrittäjyyttä tukevaksi kokonaisuudeksi. Jatkossa Digi & Game Centerin yhteiset tilat digi- ja pelialan yrittäjien ja verkoston kanssa yhdistävät koulutuksen ja työelämän aidosti, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtori Niko Kiviaho.

Digi & Game Centerin avoimet ovet järjestetään perjantaina 7.2. klo 11-18 osoitteessa Matarankatu 2, 40100 Jyväskylä. Tapahtuma on kaikille avoin. Myös median edustajat ovat erittäin tervetulleita paikalle. Tapahtumatiedot JAMKin tapahtumasivuilla.

Peliosuuskunta Expa toimii Digi & Game Centerin operaattorina. Tiloja ja työpisteitä vuokrataan pelialan ja digitalisaation yrityksille ja siellä tullaan järjestämään kaikille avoimia peli- ja digialan tapahtumia. Digi & Game Centerista voi vuokrata huoneen tai liikkuvan työpisteen. Lisäksi käytössä on yhteiskäyttötiloja sekä virtuaali- ja lisätyn todellisuuden (XR, VR ja AR) tiloja ja -laitteistoja, audiostudio sekä sauna. Tilat sijoittuvat Matarankatu 2 kiinteistöön Buildercom Oy:n ja Jydacom Oy:n entisiin tiloihin. Tilojen päävuokralaisena toimii Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kunnan omistama kiinteistökehitysyhtiö Jykia Oy.

Lisätiedot ja varaukset: www.digigamecenter.org

Lisätietoja:
Hanna Hauvala, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 576 9174
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tuomas Roininen, Peliosuuskunta Expan puheenjohtaja
etunimi.sukunimi@expa.fi
p. 050 380 0991
Peliosuuskunta Expa

Niko Kiviaho, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 386 5681
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Digi & Game Centerin toiminta on käynnistetty Sustainable Digi & Game Ecosystem -hankkeen toimenpiteenä. Hanketta rahoittavat Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahastosta, BusinessJyväskylä ja Fingersoft: www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/sustainable-digigame-ecosystem/

Peliosuuskunta Expa on alueellinen avoin yhteisö pelien tekijöille, tutkijoille, opiskelijoille, opettajille, tapahtumille tai muille alalla toimiville henkilöille ja tahoille Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa. Expan tarkoituksena on edesauttaa pelialan menestystä Jyväskylän seudulla ja se on virallinen IGDA Finland Jyväskylä Hub Keski-Suomessa: www.expa.fi

Turun kaupungilla on ilo kutsua median edustajat aamiaistilaisuuteen tiistaina 4.2. klo 8.30 - 10.00. Tilaisuus järjestetään Turun kaupungin Konsernihallinnon tiloissa (Yliopistonkatu 27a. 7.krs, kokoustila Carin).

Aamiaistilaisuudessa esitellään Älyföri -tutkimushanketta, joka kerää vuosina 2020-2022 dataa autonomisen jokilautan investoinnin perustaksi. Projektin toteutusvaihe käynnistyy helmikuussa 2020.

Projektin tarkoituksena on luoda Turkuun osaamista, jonka pohjalta kaupungin olisi mahdollista hankkia autonominen jokilautta Aurajoen alajuoksulle viimeistään 2020-luvulla. Hankkeen aikana ei toteuteta itse lauttaa, vaan kerätään dataa nykyiseen Förin asennettavilla sensoreilla. Föriä käytetään siis tekoälyn oppimisjärjestelmän testialustana. Kerättyä dataa käytetään nopeuttamaan varsinaisen autonomisen lautan kehitystyötä, jos sellainen päädytään Turkuun myöhemmin rakentamaan.

Tilaisuudessa älyföristä ovat kertomassa Smart and Wise Turku -kärkihankkeen hankejohtaja Tapio Järvenpää, projektipäällikkö Jakke Mäkelä sekä tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi Aboa Maresta.

Autonominen vesiliikenne on ollut 2010-luvun lopulla paljon mielenkiintoa herättävä aihe, ja nimenomaan Turun seudulla on useita merkittäviä merialan yrityksiä, joilla on potentiaalista mielenkiintoa alaan. Alueella on myös monia yrityksiä, jotka jo kehittävät autonomisen meriliikenteen ratkaisuja.

Autonominen vesiliikenne on Älyföri-hankkeen nimellä ollut mukana kaupungin suunnitelmissa jo useita vuosia, ja hankkeen ympärille on 2016 - 2018 rakennettu mm. Älyvesi-niminen 6Aika-hanke. Vuonna 2019 konseptia alettiin kehittää Smart and Wise Turku -kärkihankeprojektina. Projektissa tehtiin Turun kaupungin sisäinen selvitys, jonka perusteella päädyttiin suosittelemaan lautan sijainniksi Aurajoen alajuoksua, Varvintorin ja Forum Marinumin alueella. Autonomiseen teknologiaan liittyy kuitenkin vielä niin paljon epävarmuuksia, että tarvitaan tutkimusvaihe ennen kuin todellisia investointipäätöksiä voidaan tehdä.

Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen hannu.waher@turku.fi viimeistään pe 31.1.2020. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-aineallergioista ja erityisruokavaliosta.

Tervetuloa!

Lisätietoja tilaisuudesta:

Viestintäjohtaja Saara Malila
p. 044 9075 710, saara.malila@turku.fi

Projektipäällikkö Jakke Mäkelä, Turun kaupunki
p. 040 1417 478, jakke.makela@turku.fi

Mobiilikäyttöön sopivat M100- ja M200-sarjojen tulostimet sujuvoittavat kotitoimistojen ja pienyrittäjien työtä.

HP:n uuden sukupolven HP Color LaserJet Pro M100- ja M200-tulostinmallistot tuovat työhön käyttömukavuutta, tietoturvaa ja suorituskykyä unohtamatta.

“Ammattipuolella pohditaan jatkuvasti, miten prosesseja voitaisiin sujuvoittaa työn laadun ja suorituskyvyn kärsimättä. Tähän tarpeeseen päivitimme HP Color LaserJet Pro M100- ja M200-sarjat. Ne tarjoavat laadukkaan tulostusjäljen, tulostinten suunnittelu ja tuotanto on hoidettu vastuullisesti ja tietoturvaan on panostettu paljon”, sanoo HP Suomen koti- ja pientoimistotulostimien tuotepäällikkö Jesse Pellikka.

Kätevästi kännykällä – Smart Taskit nopeuttavat työtä

Etätyöt ja matkatyöt ovat arkea yhä useammalla työpaikalla. HP Color LaserJet Pro M100- ja M200-tulostimet voivat hyödyntää HP Smart App -sovelluksen Smart Tasks -ominaisuutta. Sen avulla käyttäjät voivat tulostaa, skannata ja kopioida suoraan kännykästään.  

HP Smart App -sovelluksen Smart Tasks -tehtävillä dokumenttien järjestely on HP:n omien testien mukaan puolet nopeampaa kuin perinteistä tulostinta käyttämällä. Smart Taskien avulla voi:  

• skannata ja tarkastella dokumentteja esimerkiksi QuickBooksista, Dropboxista ja Google Drivesta

• saada puhelimeensa ilmoituksia tulostamisesta, skannauksesta ja kopioimisesta

• tilata mustetta

Ympäristöystävällisiä, tehokasta ja tietoturvallista tulostamista

• Tulostinten tietoturvaan on panostettu: salattu tiedonsiirto ja salasanan käyttö suojaavat käyttäjän laitetta, yksityisiä tietoja ja yrityksen tietoja.

• Automaattiset ohjelmistopäivitykset pitävät tulostimet suojattuna hyökkäyksiä vastaan.

• Kaksikaistainen Wi-Fi® tarjoaa nopeammat ja luotettavammat yhteydet langattomissa malleissa.

• Tulostimet käyttävät Original HP Toner -värikasetteja, joiden JetIntelligence-ominaisuus tekee tulostusjäljestä huippulaatuista ja pitää värit ammattikäytön vaatimusten mukaisina jokaisella sivulla.

• Tulostusnopeus on molempien sarjojen laitteissa huippuluokkaa.

• M200-sarjan laitteissa voi valita automaattisen kaksipuoleisen tulostuksen.

• Tulostimissa on HP Auto-on/Auto-off, joka käyttää keskimäärin 35 % vähemmän energiaa kuin tulostimet, jotka eivät täytä ENERGY STAR®3.0 -kriteerejä.

• M100- ja M200-tulostimet täyttävät uusimmat ENERGY STAR® -standardit laadun, suorituskyvyn ja energiansäästön suhteen.

• Uutuusmallien päästöt eivät ylitä Blue Angel -ympäristömerkin ohjearvoja.

• Hinnat 269,90-399,90 €, saatavilla helmikuussa.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:

Nora Tamminen, Pilgrim

nora.tamminen@pilgrim.fi

Suomalaiset veivät paristoja ja akkuja kierrätykseen viime vuonna lähes 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Litiumakkujen osuus kierrätykseen palautuneista pysyi kuitenkin noin 5 prosentissa, vaikka niiden osuus markkinoille saatetuista on jo yli neljännes.

Esimerkiksi kännyköissä käytettyjen litiumakkujen palautuminen kierrätykseen on ollut selkeästi hitaampaa kuin niiden keskimääräinen käyttöikä.  

– Siksi epäilen, että niistä suuri osa on juuttunut kotiemme kätköihin. Valitettavasti litiumakut eivät toimi kuin viini ja parane vanhetessaan. Päinvastoin, pitkään käyttämättömänä olleen litiumakun lataaminen voi olla riski ja aiheuttaa oikosulun, Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä muistuttaa.

Suomessa jalostunut kierrätysjärjestelmä

Stenbäck kannustaa kiikuttamaan hiipuneet akut virallisille keräyspisteille myös siksi, että niiden sisältämät tärkeät raaka-aineet saataisiin uusiokäyttöön. 

Suomessa on jalostunut kierrätysjärjestelmä esimerkiksi kännyköissä käytetyille litiumakuille. Ne sisältävät jopa 30 prosenttia kobolttia, jota louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa. Kierrätykseen vietyjen akkujen koboltti jalostetaan Kokkolassa uudelleen käytettäväksi.

– Jos käytetyt akut löytäisivät entistä paremmin virallisille kierrätyspisteille, akkumateriaalien kasvavaa tarvetta pystyttäisiin kattamaan uusioraaka-aineilla, Stenbäck huomioi.

Keräys tulossa myös isoille litiumakuille

 Käytettyjä paristoja ja akkuja kerättiin vuonna 2019 yhteensä 1 600 000 kiloa eli noin 0,29 kiloa asukasta kohden. Paristot ja pienakut voi kierrättää lähikaupoissa - muistathan vain teipata niiden virtanavat. Jos viet laitteen kierrätykseen akkuineen, lähin keräyspiste löytyy osoitteessa kierratys.info.

Samasta hakupalvelusta tulee kevään aikana löytymään myös vastaanottopisteet isoille litiumakuille, kuten sähköpyörien ja -skoottereiden akuille. Niille rakennetaan parhaillaan valtakunnallista keräysjärjestelmää.

Tuottajavastuun mukaisesti paristojen ja akkujen palauttaminen kierrätykseen on aina maksutonta, sillä kierrätys sisältyy kotimaisten myyjien tuotteiden hintoihin. Tuottajavastuu tarkoittaa tuottajan eli maahantuohan velvollisuutta huolehtia tuotteidensa kierrätyksestä.

Lisätiedot:
Recser Oy, toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck, puh. 010 249 1704, liisa-marie.stenback@recser.fi. 

Kuvia toimitukselliseen käyttöön:
paristokierratys.fi/paristokierratys/kuvapankki. 

Innofactor Oyj:n sisäpiiritieto 30.1.2020

Suomalainen kaupan alan yritys ja Innofactor ovat 30.1.2020 allekirjoittaneet sopimuksen Microsoft Dynamics 365 Finance and Operations -pohjaisen ratkaisun toimittamisesta yrityksen taloushallinnon ohjaukseen. Sopimuksen arvonlisäveroton arvo noin 650 000 euroa.

Hankinnan kohteena on asiakkaan ulkoisen laskennan tarpeita palveleva taloushallinnan ratkaisu, järjestelmän käyttöönotto sekä kehitys-, tuki- ja ylläpitopalvelut. Järjestelmän toimitus ja käyttöönotto tapahtuvat vuoden 2020 aikana.

Espoossa 30.1.2020

INNOFACTOR OYJ

Sami Ensio, toimitusjohtaja

Lisätietoja:
Sami Ensio, toimitusjohtaja
Innofactor Oyj
Puh. 050 584 2029
sami.ensio@innofactor.com

Jakelu:
NASDAQ Helsinki
Keskeiset mediat
www.innofactor.fi

Unikie on vuoden 2019 kolmanneksi nopeimmin kasvanut teknologiayritys Suomessa. Liikevaihdon kasvu viimeisen neljän vuoden aikana on 5 546 %. Viisi vuotta sitten perustettu Unikie työllistää alihankkijoineen lähes 300 henkilöä ja tavoittelee tänä vuonna 50 miljoonan liikevaihtoa. Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman listaus julkistettiin tänään Tampereen Raatihuoneella. 

Yrityksen toimitusjohtaja Esko Mertsalmi kiittää menestyksestä Unikien huipputiimiä, työntekijöitä sekä asiakkaita. Kiitokset saavat myös viisi yrityksen perustajaa, joihin Mertsalmi itsekin lukeutuu. He ovat uskoneet tekemiseen alusta lähtien.

 - Näimme alalla uudistustarpeita ja niitä lähdimme toteuttamaan. Meillä tekijät ovat keskiössä, teemme asiat tulosten kautta, läpinäkyvästi ja tekemistä arvostaen, tiivistää Mertsalmi menestysreseptin.

Unikien tekemisen keskiössä ovat vaativat ohjelmistoteknologiat, kuten tekoäly ja itseajavat autot. Pääasiakassegmentit ovat autoteollisuus, älykkäät koneet, teollisuus, telecom ja IT. Asiakkaina ovat mm. Sandvik, Nokia ja Valmet.

Unikien tavoite alusta lähtien on ollut voimakkaasti teknologian kautta tehtävässä kansainvälistymisessä. Teknologiakehityksen keihäänkärki on kokonaisvaltainen autonomiseen ajamiseen suunnattu, globaaliin markkinaan skaalautuva ratkaisu.

- Nyt ollaan mielenkiintoisessa kansainvälistymisen murroksessa. Meillä on hienoja kansainvälisiä asiakkuuksia ja kasvunäkymät ovat hyvät. Liikevaidostamme noin kolmannes tulee viennistä. Yrityksenä tähtäämme +100meur kokoluokkaan, Mertsalmi kertoo.

Deloitten Technology Fast 50 -ohjelma listasi 50 nopeimmin kasvanutta teknologiayritystä Suomessa. Vuoden 2019 listaus julkistettiin tänään Tampereen Raatihuoneella. Listauksessa kasvun mittarina käyttiin liikevaihdon kasvua viimeisen neljän vuoden ajalta. 

Technology Fast 50 -ohjelma toteuttiin Suomessa nyt jo 14:ttä kertaa. Tänä vuonna ohjelma toteutettiin pohjautuen yritysten virallisiin tilinpäätöstietoihin. Listauksessa kasvun mittarina käytettiin liikevaihdon kasvua vuosina 2015–2018. Deloitte Technology Fast 50 -ohjelman voittajat perustuvat neljän vuoden keskimääräiseen kasvuprosenttiin kussakin teknologiayrityksessä. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin sekä Business Tampereen kanssa. 

Lisätietoja: Esko Mertsalmi, Unikie Oy, puh 0400 675 918, esko.mertsalmi@unikie.com

Kuvia median käyttöön: Kuvapankki

www.unikie.com

Musiikkialan merkittävä ongelma on, ettei kappaleiden tekijä- ja muusikkotietoja mainita niiden esittämisen yhteydessä. Tätä ns. isyysoikeuden noudattamista on pyritty edistämään musiikkialan järjestöissä jo vuosien ajan. Tuore kampanja kiinnittää kuuntelijoiden huomion siihen, kuka musiikin on saanut aikaan.

Musiikin isyysoikeus tarkoittaa, että tekijöiden ja soittajien nimet on mainittava kappaleen käyttämisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Tänä päivänä musiikkia kuunnellaan yhä enemmän online-alustoilla ja suoratoistopalveluissa. Näissä kerrotaan usein vain kappaleen artisti ja vain harvoin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, soittajien ja kustantajien tiedot.

”Kun musiikkia kuunneltiin vielä fyysisinä äänitteinä, nämä tiedot oli itsestään selvästi painettu levyn kansitietoihin ja kerrottiin myös tv- ja radiokanavilla. Musiikin siirtyessä verkkoon, isyysoikeuden noudattaminen on päässyt pahasti rapistumaan”, kertoo kampanjan kasvona toimiva iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja Veepee Lehto.

Tuoreessa kampanjassa ”Ketkä lempimusiikkisi tekevät?” musiikkialan järjestöt pyrkivät kiinnittämään kuuntelijoiden huomion siihen, kuinka monen ihmisen panos on tarvittu heidän lempikappaleensa syntymiseen. Sen takana on niin säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia kuin monen eri instrumentin taitajia. Näiden kaikkien toimijoiden taiteellinen panos kuuluu lopullisella kappaleella ja heillä on oikeus myös tulla niiden yhteydessä mainituksi.

Tieto musiikista parantaa kuuntelukokemusta

Musiikkialan järjestöt Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Muusikkojen liitto käynnistivät vuonna 2018 hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa isyysoikeuden toteutumista musiikin kuuntelun alustoilla. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen ja siinä selvitettiin muun muassa kuluttajien toiveita.

”Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat arvostaisivat kattavia tietoja kuuntelemastaan musiikista nimenomaan musiikkikokemuksen syventäjinä. Tietojen avulla kuulijat voisivat hakea lisää kuunneltavaa esimerkiksi lempikitaristiltaan tai säveltäjältään”, sanoo hankkeessa mukana ollut Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Syynä isyysoikeuden huonoon noudattamiseen on paitsi alustojen moninaisuus, myös musiikkibisneksen pitkä ketju toimijoita ja vaihtelevat käytännöt. Online-alustoille musiikkikappaleet kulkevat tekijöiden, levy-yhtiöiden, kustantajien sekä erilaisten jakelijoiden eli aggregaattoreiden kautta. Monet alustat kuten esimerkiksi Spotify vastaanottavat tekijätietoja kuitenkin ainoastaan levy-yhtiöiden kautta. Musiikkitiedoille eli ns. musiikin metadatalle ei ole sovittu yhteisiä menettelytapoja, mikä aiheuttaa tietoihin virheitä tai ristiriitoja.

”Mitä enemmän musiikin kuuntelijat eli alustojen käyttäjät kiinnostuvat näistä asioista, sen suurempi paine koko toimialalle syntyy tehdä tälle asialle jotain. Datan avoimuus ja yhtenäisyys on yksi musiikkibisneksen tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä”, sanoo Toivonen.

Kampanja kannustaa jakamaan tekijä- ja soittajatietoja

Kampanjassa kannustetaan suomalaisia jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoja lempikappaleistaan ja niiden tekijöistä tunnisteella #musiikkitiedot. Tällä tavalla tietoisuus suomalaisten musiikin tekijöistä ja esittäjistä leviää laajempaan tietoisuuteen.

”Näin kuulijat saavat musiikista oikean kuvan. Mitä enemmän tekijöistä puhutaan, sitä enemmän heillä on töitä. Ja sitä enemmän suomalainen musiikki kehittyy ja menee eteenpäin”, sanoo Lehto.

Kampanjan sivustolla musiikkitiedot.fi annetaan isyysoikeudesta lisätietoa sekä kerätään viime aikojen suosituimpien kappaleiden tekijä- ja esittäjätietoja. Kampanjan kautta kuulijat voivat myös tarkistaa lempikappaleidensa tiedot.

”Koska tiedot ovat tällä hetkellä hajallaan ja eri lähteissä, haluamme auttaa kuuntelijoita tarjoamalla varmasti oikeaa ja kattavaa tietoa. Toiveen tai kyselyn biisin tiedoista voi esittää sekä somessa että lähettämällä meille sähköpostia. Me kaivamme oikeat tiedot esiin”, Toivonen lupaa.

Lisätietoja:

• Lauri Kaira, Gramex, puh 0400 503554, lauri.kaira@gramex.fi

• Aku Toivonen, Suomen Musiikintekijät, puh. 050 559 0025, aku.toivonen@musiikintekijat.fi

• Ahti Vänttinen, Muusikkojen liitto, puh. 050 569 5585, ahti.vanttinen @muusikkojenliitto.fi

• Jari Muikku, Suomen Musiikkikustantajat, puh. 040 719 7480, jari.muikku@musiikkikustantajat.fi

• Hanna Kosonen, Suomen Säveltäjät, puh. 040 528 4876, hanna.kosonen@composers.fi

• Ano Sirppiniemi, Teosto, puh. 050 325 6530, ano.sirppiniemi@teosto.fi

Turussa Älyföri-niminen tutkimushanke kerää vuosina 2020-2022 dataa autonomisen jokilautan investoinnin perustaksi. Projektin tarkoituksena on luoda Turkuun osaamista, jonka pohjalta kaupungin olisi mahdollista hankkia autonominen jokilautta Aurajoen alajuoksulle viimeistään 2020-luvulla. Projektin toteutusvaihe käynnistyy helmikuussa 2020.

Älyföri - hankkeen aikana ei toteuteta itse lauttaa, vaan kerätään dataa nykyiseen Förin asennettavilla sensoreilla. Föriä käytetään siis tekoälyn oppimisjärjestelmän testialustana. Kerättyä dataa käytetään nopeuttamaan varsinaisen autonomisen lautan kehitystyötä, jos sellainen päädytään Turkuun myöhemmin rakentamaan.

Vesiliikenteen autonomisointi ei kuitenkaan ole viime vuosina edennyt odotettuun tahtiin.
- Täysautonominen lautta olisi hyödyllinen ja mielenkiintoinen tapa ratkaista Aurajoen alajuoksun ongelmia, mutta sellaisia ei ole vielä olemassa, sanoo Smart and Wise Turku -kärkihankkeen johtaja Tapio Järvenpää.

- Kaupungilla on oltava täysi varmuus siitä, että ratkaisu soveltuu juuri Turun olosuhteisiin. Siksi panostamme tässä vaiheessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Varsinaisia investointipäätöksiä voidaan tehdä vasta, kun tietoa on tarpeeksi, Järvenpää toteaa.

Aurajoen alajuoksun tiivistyvä kaupunkirakenne luo tarpeen yhdistää joen molemmat rannat. Nykyisen Förin kaltainen miehitetty jokilautta toimisi myös alajuoksulla, mutta kustannus- ja palvelutasosyistä on järkevämpää pohtia täysautonomista lauttaa eli Älyföriä.

Sensorit tuottavat reaaliaikaista dataa

Projektissa muodostetaan yrityksistä ja korkeakouluista muodostuva konsortio, joka suunnittelee ja toteuttaa käytännön tutkimustyön. Förille ja sen ympäristöön joen molemmille rannoille sijoitettujen sensorien avulla luodaan reaaliaikaista tilannekuvaa joen tilasta ja liikenteestä. Tilannekuvaa voidaan käyttää navigointialgoritmien opettamiseen ja sensoriteknologian testaamiseen. Kaikki kerätty data on avointa, ja sitä kerätään kahden vuoden ajan.

- Turun kaupungin vaatimukset ovat äärimmäisen kovat. Jotta lautasta olisi todellista hyötyä, sen on lähtökohtaisesti toimittava vuorokauden ja vuoden ympäri, kaikissa sää- ja liikenneolosuhteissa, myös paksussa jäässä. Kustannussyistä tämän täytyisi tapahtua täysin ilman ihmiskosketusta, mutta matkustajien ja muun jokiliikenteen turvallisuus on silti pystyttävä takaamaan kaikissa tilanteissa, toteaa projektipäällikkö Jakke Mäkelä.

- Testialustan avulla saamme realistisemman kuvan siitä, kuinka kaukana tästä vielä ollaan. Projektissa kerätty data voi osaltaan auttaa myös ratkaisemaan löytyneitä ongelmia, Mäkelä kertoo.

Älyföri-tutkimushanke on osa Turun kaupungin Smart and Wise Turku –kärkihanketta.

Liite: Mikä on älyförihanke?

Liite 2: Aurajoki Lidar -tutkan silmin (Kuva: Brighthouse Intelligence)

Lisätiedot:

Hankejohtaja Tapio Järvenpää Turun kaupunki, p. 040 1990 836, tapio.jarvenpaa@turku.fi
Projektipäällikkö Jakke Mäkelä, Turun kaupunki, 040 1417 478, jakke.makela@turku.fi
Tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi, Aboa Mare, p. 044 7623 532, mirva.salokorpi@novia.fi

Savonlinnalainen tietoliikenneoperaattori BLC Telecom ja Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää valokuituverkon peittoa Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan toiminta-alueilla ja tarjota osuuskunnan jäsenille kilpailukykyisiä laajakaistapalveluita. Yhteistyösopimus mahdollistaa valokuituverkon laajentumisen myös hankealueiden ulkopuolelle.

Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta on vuonna 2010 perustettu osuuskunta, joka omistaa ja rakentaa valokuituverkkoa Kymenlaakson alueella erilaisten valokuituhankkeiden turvin.

Kymijoen Kyläkuitu osuuskunta on toiminta-alueellaan tunnettu haja-asutusalueiden ja maaseudun valokuituverkon rakentaja. ”Meidän toiminta-ajatuksenamme on mahdollistaa korkealaatuinen tietoliikenne myös maaseudun asukkaille. Osuuskuntamuotoisena me emme tavoittele toiminnallamme voittoa, vaan tuotot palautetaan toiminnan ja infrastruktuurin kehittämiseen”, Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan toimitusjohtaja Ari Ripatti kertoo.

Uusi yhteistyösopimus tuo osuuskunnan toimintaan uutta volyymia. ”Me olemme rakentaneet hankelähtöisesti valokuituverkkoa jo kymmenen vuotta, mutta olemme silti tällä alalla pieni toimija. Yhteistyö BLC Telecomin kanssa tuo meidän tekemiseen lisää resursseja niin, että pystymme kuitenkin pitämään kulurakenteen kestävänä”, Ripatti toteaa.

BLC Telecomilla on pitkä kokemus tietoliikenneverkkojen toteuttajana ja palveluoperaattorina Itä-Suomessa. Omien verkkojensa lisäksi yhtiöllä on kokemusta yhteistyöstä valokuituosuuskuntien kanssa ja se on rakentanut sekä tuettuja- että markkinaehtoisesti toteutettuja valokuituverkkoja useille paikkakunnille Itä-Suomessa. Myös BLC Telecomilla on juuret osuuskuntatoiminnassa – valtakunnalliseen BLC-konserniin kuuluvan, jo vuonna 1889 perustetun vakavaraisen yhtiön omistaa perinteikäs Savonlinnan BLC-osuuskunta.

”Yhteistyö mahdollistaa meidän valokuitupalvelujemme saatavuuden yhä laajemmalle joukolle. Samalla tuomme Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan toiminnan tueksi oman osaamisemme ja pitkän kokemuksemme tietoliikenneverkkojen toteutuksesta ja ylläpidosta”, Savonlinnan BLC-osuuskunnan ja BLC Telecomin toimitusjohtaja Hannu Väänänen kertoo.

BLC Telecomin toimiminen alueellisena operaattorina mahdollistaa valokuituverkon rakentamisen myös markkinaehtoisesti hankealueiden ulkopuolelle.

Markkinaehtoisissa valokuituverkoissa verkon rakentamiseen ei käytetä julkista tukea, vaan verkko rakennetaan puhtaasti kaupallisin perustein kysynnän mukaan. Riittävän liittymämäärän saavuttaminen, jotta päätös rakentamisesta voidaan eri asuinalueille tehdä, on tällöin verkon toteutumiselle elintärkeää. Liittymämyyntiä uusilla asuinalueilla aloitetaan kevättalven aikana. 

Sekä BLC Telecomissa ja Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnassa ollaan uudesta yhteistyökumppanuudesta innoissaan. ”Meille BLC on tosi mieluinen yhteistyökumppani. Jo heti neuvotteluvaiheessa huomattiin, että BLC Telecomin kanssa toimiminen on avointa ja mutkatonta ja meillä on samanlainen arvomaailma – valokuitu kuuluu kaikille ja kunnolliset tietoliikenneyhteydet parantavat merkittävästi alueiden elinvoimaa”, Ari Ripatti iloitsee.

”Meille BLC Telecomissa tämä kumppanuus on mielenkiintoinen avaus ja se laajentaa meidän toimintaamme uudelle maantieteelliselle alueelle. Kumppanuutemme Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan kanssa hyödyttää molempien sopimusosapuolien lisäksi ennen kaikkea alueen asukkaita – heidän mahdollisuutensa saada omien kiinteistöjensä tietoliikenneyhteydet 2020-luvun tasolle paranevat nyt merkittävästi”, Hannu Väänänen kertoo tyytyväisenä.

Lisätietoja:

Hannu Väänänen​          
Toimitusjohtaja​                    
Savonlinnan BLC-osuuskunta                    
BLC Telecom​​                                   
044 777 5776​​                                
hannu.vaananen@blc.fi

Ari Ripatti
Toimitusjohtaja
Kymujoen Kyläkuitu osuuskunta
020 775 0881
ari.ripatti@kylakuitu.fi