TTS Työtehoseuran Digimaatalous-webikahveilla tarjoiltiin talven 2021 mittaan napakoita tietoiskuja pelto- ja kotieläintuotannon ajankohtaisista teknologioista. Seitsemän webinaarin sarjasta on ohessa kolme poimintaa. Kaikki esitykset ovat katsottavissa Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla.
Satelliittikartoilla ja ilmakuvilla tietoa pellon kunnosta
Petri Linna Tampereen yliopistolta esitteli Satelliittidata-teeman alla erilaisia muitakin avoimen datan lähteitä, joita voidaan hyödyntää pellon kunnon arvioinnissa. Yksi hyvä lähde on Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, josta voi ladata esimerkiksi ortoilmakuvia. Jotta data löytyisi helposti yhdestä paikasta, PeltoAI-hankkeessa kehitetään Peltodata.fi-palvelua eri lähteistä saatavien karttojen yhdistämiseen.
Ilmakuvauksia lentokoneesta tehdään suhteellisen harvoin, kun taas satelliittikuvaa tulee nykyään muutaman päivän välein, jolloin niistä voi seurata kasvukauden aikaisia ilmiöitä pelloilla. Linnan vinkkinä tiedon alkulähteille on kaikkien vapaasti saatavilla oleva SentinelHub-EO Browser -palvelu. Palvelusta voi valita haluamansa aikavälin ja erilaisia karttanäkymiä.
Tage Stam ProAgria Etelä-Suomesta jatkoi aiheesta konkreettisella esimerkillä satelliittikarttojen hyödyntämisestä esimerkiksi lannoituksen tarkentamiseen. Tehtäväkarttojen tekemiseen on omat palvelunsa eri palveluntarjoajilla. Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää mm. oman työkoneen ominaisuudet ja lisenssit.
Maria Yli-Heikkilä Luke Tilastopalveluista esitteli tuloksia hankkeesta, jossa kehitettiin malleja tilatason satoennusteiden tekemiseen satelliittiaineistoista. Tulokset olivat varsin lupaavia. Jos satelliittiaineistoista voitaisiin ennustaa sadot riittävällä tarkkuudella, kasvukauden aikana voisi tehdä useampia satoennusteita, ja ennusteiden kehittyessä voisi olla mahdollista luopua satotietojen keruusta nykyiseen tapaan viljelijäkyselyllä.
Peltorobotiikka tekee tuloaan
Lypsyrobotit pitävät ykköspaikkaa maatalouden robotisoitumisessa. Peltorobotiikka tulee kyllä yleistymään, vaikka toimintaympäristö onkin haastava, uskoo erikoistutkija Juha Backman Lukesta. Peltoviljelyssä nopeimmin kasvava robotiikan alue ovat droonit, jotka myös luokitellaan robotiikkaan.
Tiettyä tehtävää, kuten hedelmien ja marjojen poimintaan ja rikkojen torjuntaa toimittavia peltorobotteja on jo markkinoilla useita malleja. Traktorikin on mahdollista ohjelmoida kulkemaan pellolla itsekseen automaattiohjauksella ja työkoneautomatiikalla varustettuna. Kuljettajaa tarvitaan vielä turvallisuuden valvomiseen, mutta ympäristöä havainnoivia laitteita tutkitaan ja kehitetään koko ajan.
Lukessakin kehitetään parhaillaan peltorobotiikkaa. Juuri alkaneessa Eurooppalaisessa FlexiGroBots-hankkeessa tullaan pilotoimaan säilörehun korjuuta ja kasvinsuojeluruiskutusta robotisoidun traktoria sekä drooniruiskutusta. Kotimaisessa EIP-hankkeessa kehitetään suomalaisille viljelmille sopivaa mansikanpoimintarobottia.
Autonomiset koneet tulevat olemaan ainoa ratkaisu maatilojen hoitoon tulevaisuudessa, totesi Kristian Møller tanskalaisfirma Agrointelliltä. Nykymaatalouden haasteita ovat työvoiman saatavuus sekä laatu, isojen koneiden tiivistämä maan rakenne ja rikkakasvien resistenssi kasvinsuojeluaineille. Yrityksen kehittämään ”Robottiin” voi kytkeä erilaisia peltotyökoneita.
Paikannusta pihatossa
Paikannuksen hyödyntäminen kotieläintutkimuksessa on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoi eläinten hyvinvoinnin tutkija Lilli Frondelius Lukesta. Paikannuksen avulla voidaan seurata eläinten käyttäytymistä monesta eri näkökulmasta, kuten sorkkaterveyden ja liikkumisen yhteyttä tai navetan toiminnallisuutta. Yhdistämällä sijaintidatan muuhun anturitietoon saadaan vielä tarkempaa tietoa eläimen käyttäytymisestä.
Tekniikan kehittyessä paikannus on tulossa hyvää vauhtia myös käytännön maatiloille. Jussi Savander NHK:lta esitteli Lelyn paikannusjärjestelmää. Savanderin mukaan suurenevissa pihatoissa paikannuksella haetaan erityisesti työn tehokkuutta sekä ihmisten ja eläinten stressin vähentämistä. Siemennettäviä tai hoidettavia ei tarvitse etsiä ympäri navettaa eikä ajaa ylös lehmiä turhan päiten.
Viinamäen Farmilla paikannus otettiin käyttöön noin vuosi sitten tilan uudessa 480-paikkaisessa robottipihatossa. Yrittäjä Timo Viinamäki on investointiin tyytyväinen, sillä odotukset lehmien yksilöllisen huomioimisen parantumisesta ovat täyttyneet. Lehmä tulee hoidetuksi, kun se löytyy helposti ja askelia säästyy.
Tutustu lisää
www.digimaatalous.fi
Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke
Rahoituslähteenä EU:n maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Teksti ja lisätiedot:
Reetta Palva, tutkija, TTS Työtehoseura