Digitaalisen talouden arvonluonnista jää jopa 45 prosenttia kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle. Digitalisaatiolla tulee olemaan merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen, mikäli julkisen sektorin tulovirrat jäävät perinteisen verotuksen varaan. Joukko valtionhallinnon ja järjestöjen verotusasiantuntijoita kokoontui Jyväskylän yliopistoon pohtimaan digitaalisen talouden vaikutuksia verotukseen maanantaina 6.11.2017.
Digitaalinen talous on muuttanut yritysten toimintatapaa ja päivittäistä elämäämme dramaattisesti. Myös julkisen talouden kustannusrakenne ja tulovirrat muuttuvat. Platform Value Now -tutkimushanke ennakoi, että vaikutukset tulevat olemaan merkittävät myös verotukseen. EU totesi 29.9.2017 julkaistussa A Fair and Efficient Tax System in the EU for the Digital Single Market -raportissaan, että verotulojen keräämisen periaatteita on uudistettava. Pääministeri Juha Sipilä totesi omassa puheessaan, että Eurooppaan on luotava digitaalinen verojärjestelmä.
Tutkimusprofessori Chihiro Watanabe Jyväskylän yliopistosta jakaa digitaalisen talouden tärkeimmät piirteet neljään ryhmään. Digitaalinen talous on mobiili, aineeton ja monopolirakenteet ovat sille tyypillisiä. Toisaalta tuotannon ja kulutuksen rajat hämärtyvät, kuluttajasta tulee samaan aikaan tuottaja, prosumer. Kolmanneksi digitaloudelle on tyypillistä, että arvonluonti ei näy kansantalouden tilinpidossa. Yhä suurempi osa palveluista on ilmaisia ja kaksisuuntaisia. Kuluttaja saa internet-palvelun (esim. hakupalvelu) maksuttomasti, mutta samalla antaa tietonsa palvelun tuottajan käyttöön. Ja neljänneksi digitaalisen talouden todellisen arvon mittaaminen on vaikeaa.
– Yritykset ja niiden tuotanto tai kertyneen arvon muuttaminen rahaksi ei ole paikkaan sidottua ja sitä on vaikea laskea luotettavasti. Kaikki tämä muuttaa verotusta, toteaa professori Chihiro Watanabe.
– Kysymyksessä ei ole pieni ilmiö, tutkimustuloksemme osoittavat, että jo tällä hetkellä tämän arvonluonnin osuus on 45 %. Kehitämme tutkimushankkeessamme seuraavan kolmen vuoden aikana ratkaisuja kaikkiin näihin kysymyksiin, jatkaa professori Watanabe.
Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi lokakuun lopussa 2,4 miljoonaa euroa Platform Value Now -tutkimushankkeelle. Kansantalouden näkökulman lisäksi projekti tuottaa konkreettisia alustatalouden suunnittelu- ja johtamistyökaluja yrityksille sekä erilaisia alustataloutta tukevia politiikkavaihtoehtoja. Tutkimuksessa ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi mukana Aalto-yliopisto, VTT, International Institute for Applied Systems Analysis (Wien), Imperial College (Lontoo), Wilson Center (Washington) ja Stevens Institute for Technology (New Jersey).
Lisätietoja:
Dekaani Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005
Platform Value Now -tutkimushanke http://platformvaluenow.org/