Koko Suomen kattava joukkoliikenteen reaaliaikainen reittiopas on askeleen lähempänä toteutumistaan. Liikennevirasto selvitti IT-palveluyhtiö CGI:n kanssa, miten kaupunkien reaaliaikadatan tuottamis- ja tiedonvälitysprosesseja kannattaa kehittää sekä millaisilla reunaehdoilla joukkoliikenteen kilpailutukset on parasta hoitaa.

Selvitys perustui pilottiprojektiin, jossa laajennettiin Digitransit-alustaa käyttämään joukkoliikenteen reaaliaikaista dataa Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta.

"Pilotin tuloksena syntyi parempi ymmärrys reaaliaikaisen reittioppaan vaatimuksista sekä joukko laadukkaan reaaliaikadatan varmistamiseen ja jakamiseen liittyviä ohjeita. Kaupungit voivat hyödyntää niitä kilpailuttaessaan liikennöitsijöitä sekä järjestelmätoimittajia", hankepäällikkö Elsi Sarjo Liikennevirastosta sanoo.

Alan toimijat hyötyvät pilotin lopputuloksista käyttämällä kertynyttä tietoa omien yhteensopivien ratkaisujensa kehittämisessä.

Tulevaisuudessa reaaliaikaisen tiedon merkitys on entistä keskeisempi. Kaupunkien on mahdollista saada reaaliaikaiset joukkoliikennetiedot näkyviin valtakunnallisessa matka.fi –palvelussa hyödyntämällä Digitransit-alustaa.

”Matkustajille tämä tarkoittaa tarkempaa tietoa siitä, missä heidän odottamansa bussi tai juna kulkee”, valottaa Sarjo palvelun merkitystä kansalaisille.

Pilotin suositukset on Sarjon mukaan tarkoitus jalkauttaa ensin kaupunkiseutujen bussiliikenteessä sekä soveltuvin osin junaliikenteessä.

MaaS-palvelujen kehittämiselle tärkeää reaaliaikatiedon laatu ja avoimen lähdekoodin hyödyntäminen

”Suomi on viime vuodet ollut aktiivinen liikkumisen palvelujen kehittäjä. Näiden kehittämisessä laadukas reaaliaikatieto on yksi tärkeistä onnistumisen edellytyksistä. Projekti osoitti reaaliaikatiedon laadun varmistamisen välttämättömyyden”, kiteyttää projektista CGI:llä vastannut asiakkuusjohtaja Julia Heiskanen.

Pilotin avulla selvisi, millaisiin käytännön ongelmiin törmätään: onko eri kaupunkien järjestelmistä reaaliaikatietoa saatavissa – ja jos on, millaisilla rajapinnoilla, millaisessa formaatissa ja minkä tasoisena.

Heiskanen CGI:ltä korostaa myös avoimen lähdekoodin merkitystä pilotin lähtökohtana.

"Avoin koodi varmistaa, että kokonaisuus on kaikkien osapuolten hyödynnettävissä. Pilotista syntyneen ohjeistuksen avulla joukkoliikenteen eri toimijat pääsevät helposti alkuun reaaliaikadatan hyödyntämisessä ja valtakunnallisesti yhteneväisen järjestelmän luomisessa", Heiskanen sanoo.

Seuraavaksi Suomessa on päätettävä, mikä taho hoitaa tiedon laadunvarmistuspalvelun.

”Vaihtoehtoina ovat reaaliaikatiedon lähettäjät eli kaupungit tai keskitetty ratkaisu, jota pyörittäisi Liikennevirasto, TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy tai yksityinen palveluntarjoaja”, arvioi Sarjo eri vaihtoehtoja.

Lisätietoja:
Julia Heiskanen
asiakkuusjohtaja, CGI Suomi Oy
+358 40 841 0105
julia.heiskanen@cgi.com

Media:
Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Lasten pelipäivä 1.11. klo 14.30–17.00 IT-instituutissa JAMKilla

Pelikasvatuksen kansainvälinen viikko näkyy JAMKin Dynamolla,  IT-instituutissa, Piippukatu 2, huomenna keskiviikkona. Joukko 10–12-vuotiaita lapsia pääsee harjoittelemaan pelien alkeiden ohjelmointia ja tutkimaan peleihin liittyviä ilmiöitä ihan oikealle työpaikalle ja oikeiden koodareiden kanssa.
 
–  Ohjelmoijan työssä keskeistä on oma-aloitteinen ongelmanratkaisu ja tätä lapset pääsevät keskiviikkona harjoittelemaan pelinkehityksen parissa. Pelimoottorina käytetään helppoa ohjelmistoa, ja jokainen saa varmasti valmiin peliin mukaan kotona pelattavaksi, päivää vetävä tuntiopettaja Paavo Nelimarkka toteaa.

Tapahtuman aikana lapset pääsevät tutustumaan myös Jyväskylän Go Kerho Tengenin toimintaan ja Go-lautapeliin. 

Pelipäivää vetävät JAMKin Paavo Nelimarkka ja Marko Silokunnas avustajineen.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan, kuinka koodaaminen lapsilta sujuu!
 
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Heli Sutinen, projekti-insinööri, 040 823 5623, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti

Microsoftin Future Decoded -tapahtumaan Lontoossa kokoontui tänään yli 15 000 IT-ja business-päättäjää keskustelemaan teknologian hyödyntämisestä liiketoiminnassa sekä tähän liittyvistä ilmiöistä.

Esittelimme yhdistetyn todellisuuden visiomme sekä kerroimme, miten teknologiat kuten Microsoft 365, Microsoft HoloLens, Windows Mixed Reality ja 3D auttavat yrityksiä, tietotyöläisiä sekä työntekijöitä, joilla ei ole omaa työpäätelaitetta, digitalisaatiossa ja tulevaisuuden työn kehittämisessä.

Työ on viime vuosina kehittynyt rutiinitehtävien suorittamisesta luovaan ongelmanratkaisuun. Myös työpaikat ovat keskellä muutosta. Työtilat ovat avoimia, integroituja tai digitaalisia, ja teknologia tarjoaa työntekijöille laitteesta toiseen siirtyviä henkilökohtaisia kokemuksia. Tiimin jäsenet työskentelevät yhdessä paikasta riippumatta, myös eri puolilla maailmaa.

Microsoftilla tavoitteenamme on auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän. Yhdistetty todellisuus (Mixed Reality) voi auttaa asiakkaita ja yrityksiä ympäri maailmaa tekemään asioita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mahdollisia. Yhdistetyn todellisuuden kokemusten avulla yritykset ja niiden työntekijät voivat keskittyä olennaiseen ja työskennellä nopeammin, turvallisemmin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin sekä luoda uusia tapoja vuorovaikutukseen asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

HoloLens Suomeen joulukuussa

Microsoft HoloLens on maailman ensimmäinen täysin itsenäinen ja langaton holografinen Windows 10 -tietokone, joka vuodesta 2016 lähtien on auttanut asiakkaitamme ja kumppaneitamme ympäri maailmaa uudistamaan liiketoimintaansa. HoloLens helpottaa ja uudistaa yhteistyötä, vuorovaikutusta, luomista ja oppimista.

Yhdistetyn todellisuuden ratkaisujen kysyntä ympäri maailmaa kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi tuomme HoloLensin myyntiin 29 uudelle markkinalle, myös Suomeen, missä myynti alkaa 1.12.2017. Uusien maiden lisäyksen jälkeen HoloLens on myynnissä jo 39 maassa. 

Lisäksi pyrimme tuomaan eniten kysyttyjä HoloLens-ohjelmistopäivityksiä nykyisille asiakkaillemme. Olemme sitoutuneet toimittamaan päivityksen nykyisille asiakkaille ensi vuoden alussa.

Lue lisää Future Decoded -julkistuksistamme globaalista blogista!

Lisätietoja:

Antti Kuosmanen
Windows- ja laiteliiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
antti.kuosmanen@microsoft.com
puh. 050 3450597

Pankit tekemässä merkittäviä investointeja open banking -palveluihin

Accenturen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan globaalisti lähes kaikki suuret pankit aikovat tehdä merkittäviä investointeja open banking -hankkeisiin vuoteen 2020 mennessä. Noin puolet (51 prosenttia) pankkien maksutoiminnoista vastaavista johtajista Euroopassa ja 63 prosenttia johtajista Yhdysvalloissa uskoo, että open banking -palvelujen käyttöönotto on ensiarvoisen tärkeää kilpailussa alan uusien tulokkaiden kanssa.

Toisaalta Accenturen kuluttajatutkimus osoittaa, että 69 prosenttia kuluttajista ei tällä hetkellä ole halukkaita jakamaan tilitietojaan verkkokaupoille, teknologiayrityksille tai sosiaalisen median yrittäjille.

”Open banking -palvelut voivat muuttaa kuluttajien suhteen pankkituotteisiin myös Suomessa. Ne lisäävät kilpailua ja mahdollisuuksia kehittää palveluita sekä nykyisille että uusille toimijoille”, kertoo Accenture Suomen finanssialalla toimiva johtaja Esa Tihilä. ”Ennen kuin pankkipalvelualan uudet tulokkaat ansaitsevat kuluttajien luottamuksen, pankeilla on erinomainen etulyöntiasema avoimiin rajapintoihin pohjautuvien pankkipalveluiden markkinalla.”

Open banking ja PSD2

Euroopassa open banking -palvelujen yleistymistä vauhdittaa uusi maksupalveludirektiivi PSD2, joka tulee voimaan tammikuussa 2018. Sen voimaantultua kuluttajat voivat jakaa tilitietonsa turvallisesti pankkien ja kolmannen osapuolen palveluntarjoajien kanssa, mikä mahdollistaa varojen siirron, tuotteiden vertailun ja tilien hallinnoinnin ilman pankin osallistumista. Direktiivin yhtenä tavoitteena valinnanvapauden lisäksi on myös hyödyntää olemassa olevaa tietoa paremmin, jotta pankit ja kolmannen osapuolen palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkaille parempia tai uudenlaisia palveluita pankki- ja rahoituspalveluissa.

Open banking uuden liiketoiminnan mahdollistajana

Pankkien johtajille suunnatun kyselyn mukaan 66 prosenttia vastaajista uskoo, että open banking -palvelut auttavat pankkeja luomaan uusia tulovirtoja, ja 90 prosenttia uskoo niiden kasvattavan liikevaihtoa jopa 10 prosenttia. Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneesta johtajasta uskoo, että open banking helpottaa asiakkaiden pääsyä kohdennetumpiin pankkituotteisiin ja -palveluihin.

Kyselyssä selvisi myös, että eurooppalaisista johtajista 71 prosenttia näkee open banking -palvelut pankeille pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Samaan aikaan jopa 63 prosenttia eurooppalaisista johtajista on sitä mieltä, että open banking -palveluiden käyttöönotto kasvattaa riskiä pankkialalla.

”Open banking tarjoaa pankeille paljon mahdollisuuksia luoda uusia tulovirtoja ja tarjota uusia tuotteita”, Esa Tihilä sanoo. ”On kuitenkin mahdollista, että pankit voivat päätyä transaktioiden välittäjäksi ja joku muu hoitaa asiakassuhteet. Valinta pankin roolista arvoketjussa on heidän omissa käsissään. Lähtökohtaisesti pankit ovat vahvoilla uusien lisäarvopalveluiden tarjoajana, mutta uudet toimijat voivat haastaa heidät muutaman vuoden kuluessa.”

Pääosa kuluttajista epäilee, nuoret valmiimpia luottamaan uusiin palveluntarjoajiin

Accenturen kuluttajille suunnattuun kyselytutkimukseen osallistui 2 000 brittiläistä kuluttajaa. Sen mukaan 73 prosenttia kuluttajista on vastahakoisia jakamaan henkilökohtaisia taloustietojaan vähittäiskauppojen kanssa ja jopa 93 prosenttia ei ole halukkaita jakamaan tietojaan sosiaalisen median yritysten kanssa.

Selvästi yli puolet (59 %) kuluttajista kertoo, että he antaisivat tilitietonsa vain oman pankkinsa käyttöön hakiessaan esimerkiksi halvempaa asuntolainaa tai säästöilleen parempaa korkoa. Samaan aikaan vain 10 prosenttia kuluttajista antaisi tilitietonsa verkkomaksuyhtiölle, 9 prosenttia verkkokaupalle ja vain 3 prosenttia sosiaalisen median yhtiölle hakiessaan vastaavia palveluita.

85 prosenttia kuluttajista kertoo, että petoksen kasvanut riski on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa haluun jakaa pankkitilitiedot kolmannen osapuolen kanssa. Muina open banking -palveluihin liittyvinä huolina kuluttajista 74 prosenttia mainitsi tietoturvariskit ja 69 prosenttia kyberhyökkäykset tai virukset.

Nuoremmat kuluttajasukupolvet ovat muita valmiimpia luottamaan muihinkin kuin perinteisiin pankkipalveluntarjoajiin. 39 prosenttia vuoden 1996 jälkeen syntyneistä kuluttajatutkimuksen osallistujista käyttäisi tulevaisuudessa yhtä todennäköisesti open banking -palveluita kuin perinteisiä maksutapoja, kun vuosien 1946–1964 välillä syntyneistä vastaajista samaan olisi valmis vain 13 prosenttia. Nuoret kuluttajat ovat kiinnostuneita asioimaan pankkinsa kanssa esimerkiksi sosiaalisen median, puettavan teknologian ja pikaviestien kautta.

Tietoja tutkimuksesta
Accenturen pankeille suunnattuun kyselytutkimukseen osallistui 100 maksutoiminnoista vastaavaa johtajaa pankeissa, joiden liikevaihto on vähintään 3 miljardia dollaria. Se toteutettiin elokuussa 2017. Pankit sijaitsivat Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasian Tyynenmeren alueella. Samaan aikaan, elokuussa 2017, toteutettuun Accenturen kuluttajakyselytutkimukseen osallistui 2 000 brittiläistä kuluttajaa.

Lisätietoja:
Camilla Lindfors, Accenture, viestintä
camilla.lindfors@accenture.com
Press office: 040 137 3954

RD Velholla on takanaan huimat kasvun vuodet jo ennen rekrytointihaastetta. Yritys on tulpannut henkilöstömääränsä kolmessa vuodessa ja nyt rdvelholaisia on yhteensä yli 230.

Ensi vuonna haastetaan seuraava yritys

Kun läheinen yhteistyökumppani Framery heitti rekrytointihaasteen ilmaan, RD Velhossa tartuttiin siihen välittömästi.
- Meistä ajatus sadasta uudesta työntekijästä kuulosti heti tarpeeksi rohkealta ja otimme haasteen vastaan sen kummempia arkailematta. Kun pääsemme ensi vuonna tavoitteeseen, haastamme mukaan seuraavan yrityksen”, RD Velhon toimitusjohtaja Mika Kiljala toteaa.

Parhaiden yritysten joukossa

Kovan kasvun keskellä RD Velhossa on keskitytty myös siihen, mikä yritykselle on tärkeintä: omiin työntekijöihin. RD Velho on mukana vuosittain tehtävässä Great Place to Work -tutkimuksessa, joka on maailman laajin vuosittainen johtamistutkimus. RD Velho on viitenä peräkkäisenä vuotena kohottanut tasoaan tutkimuksessa ja noussut listatuksi Suomen parhaiden yritysten joukkoon.

Lisätietoja: RD Velho Oy, toimitusjohtaja Mika Kiljala, p. 040 5453760, mika.kiljala@rdvelho.com

Suomen pelimuseo Vapriikissa on valittu Vuoden pelikasvattajaksi Pelikasvattajien verkoston järjestämässä avoimessa yleisöäänestyksessä. Vuoden pelikasvattajan kunnianosoitus annetaan vuosittain Peliviikolla henkilölle, organisaatiolle tai toiminnalle joka on edistänyt positiivista pelikulttuuria kuluneen vuoden aikana.

Tammikuussa 2017 Vapriikissa Tampereella avattu Suomen pelimuseo on ensimmäinen peleille ja pelaamiselle omistettu museo Suomessa. Museon näyttelyt avaavat koskettavalla tavalla pelaamista eri vuosikymmenillä ja vaihtuvat pelinäyttelyt luovat erinomaisen pohjan pelikasvatukselle nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen pelimuseota äänestäneiden palautteessa pelimuseota kuvailtiin “helposti lähestyttäväksi, hienoksi, toiminnalliseksi ja nostalgiseksi” paikaksi, jossa voi “oikeasti pelata eikä vain ihailla kuoria!”

Vuoden pelikasvattajan kunnianosoitus luovutetaan Suomen pelimuseolle tänään lauantaina GameXpo-tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa kello 14:30.

Vuoden pelikasvattaja -kunniaosoitus jaetaan tänä vuonna neljättä kertaa. Aiemmat voittajat ovat olleet Yleisradio (2014), 100k eSports (2015) ja pelikasvatustyön veteraani Jussi "Kaapo" Kosonen (2016)

Tietoa voittajasta

Suomen pelimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Digitaalisten pelien lisäksi museo kertoo myös lauta-­ ja roolipeleistä. Myös radioroolipeli Lohikäärmepuulle on varattu oma paikkansa.

Pelit ja elämykset ovat tärkeä osa Suomen pelimuseota. Kävijät pääsevät kokeilemaan eri aikakausien pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Museosta löytyy esimerkiksi pelihalli, jossa on kokeiltavana peliautomaatteja 1970­-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen.

Pelimuseo on myös kohtaamispaikka, jossa pelialan menneisyys ja nykyisyys voivat lyödä kättä. Se tarjoaa tilat seminaareille, pelimaratoneille, erilaisille harrastajakokoontumisille, elektroniselle urheilulle ja vaikkapa game jameille. Se on paikka, johon kaikkien peleistä kiinnostuneiden on helppo tulla ja jonka ilmapiiri ruokkii myös uusien peli-­ideoiden synnyttämistä.

Suomen pelimuseo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojekti. Suomen pelimuseota ovat rahoittaneet sekä Tampereen kaupungin museopalvelut että Avoin Tampere ­-ohjelma. Suomen pelimuseo järjesti vuoden 2015 aikana joukkorahoituskampanjan, jonka kautta kaikki halukkaat pääsivät tukemaan pelimuseon syntyä. Kampanjassa museota tuki yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes 86 000 euroa. ­­­

Pelikasvattajien verkosto

Pelikasvattajien verkosto on valtakunnallinen asiantuntija- ja ammattilaisverkosto (erityisesti lasten ja nuorten digitaalisen) pelaamisen parissa toimiville. Verkosto pyrkii edistämään myönteistä ja vastuullista pelikulttuuria ja siitä käytävää julkista keskustelua, sekä ehkäisemään pelaamisesta syntyviä haittoja.

Verkosto reagoi yhteiskunnallisiin asioihin ja mediassa esille nousseisiin pelaamiseen liittyviin teemoihin. Verkosto pyrkii myös yhtenäistämään pelaamiseen liittyvää käsitteistöä, jotta kaikki ymmärtäisivät pelaamiseen liittyvät käsitteet samalla tavalla.

Verkosto pyrkii aktivoimaan lapsia ja nuoria jakamaan pelikokemustaan läheistensä kanssa ja kasvattajia osallistumaan pelaamiseen lasten ja nuorten kanssa.

Verkosto on avoin kaikille pelikasvatuksesta kiinnostuneille ja se luo uusia yhteistyökuvioita ja levittää toimintaa, tietoa, pelejä ja aineistoja kansallisesti.

Verkoston näkyvin vuosittainen tapahtuma on marraskuussa vietettävä Peliviikko (#peliviikko).

www.pelikasvatus.fi
www.peliviikko.fi

Lisätietoja

Tommi Tossavainen
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
GSM 045 310 1412
tommi.tossavainen@kavi.fi

Nyt on mahdollista digitoida pääkirjaston digipajassa myös kaitafilmejä. Kirjastoon on hankittu laite (Reflecta Film Scanner), jolla voi kopioida muistikortille mp4 tiedostomuodossa 8 mm kaitafilmejä. Sekä Super8 että Regular8 onnistuvat, mutta filmikelan koko on rajattu 12,7 cm l. 5 tuumaan. Sitä isommat kelat tulisi pilkkoa pikkukeloille siirtoa varten.

Filmin skannaus on hidasta. Kolmen minuutin rullan skannauksessa menee noin puoli tuntia. Sen jälkeen filmin tahdistus on vielä muutettava oikeaksi VLC-toisto-ohjelmalla. Neuvonnasta annetaan ohjeet ja opastus laitteen käyttöön ja sitä voi käyttää ainoastaan digipajassa.

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
040 681 1874   merja.rostila@lappeenranta.fi

Väitös

la 11.11.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi, Agora, Aud. 2

KTM Reija Nurmekselan tietojärjestelmätieteen väitöskirjan ”Implementing Structured Document Production to Support Enterprise Content Management” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Tero Päivärinta (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Airi Salminen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Organisaatioiden sisällönhallinnan (Enterprise Content Managemet, ECM) avulla pyritään kehittämään ja ottamaan käyttöön ratkaisuja dokumenttien ja muiden sisältöjen yhtenäisiksi hallintakäytännöiksi organisaatioissa. Sisällönhallintaratkaisu edellyttää usein sekä uusien teknisten työvälineiden että uusien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Rakenteinen asiakirjatuotanto mahdollistaa dokumenttien ja muun sisällön hallinnan tavalla, joka tukee asiakirjojen digitaalista ja automatisoitua käsittelyä koko niiden elinkaaren ajan aina laatimisesta ja julkaisusta sähköiseen pitkäaikaissäilytykseen asti.

Sekä aiemmassa tutkimuksessa että käytännön tietoteknisissä ratkaisuissa on tunnistettu useita rakenteisen asiakirjatuotannon tuomia etuja.

- Käytännön ratkaisuissa haasteeksi on osoittautunut se, että rakenteisen asiakirjatuotannon käyttöönotto voi edellyttää mittavaa asiakirjojen yhtenäistämisprosessia, merkittäviä muutoksia työkäytäntöihin sekä uusien työkalujen käyttöönottoa, Nurmeksela kertoo.

Viitekehys rakenteisen asiakirjatuotannon käyttöönoton apuna

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa rakenteisesta asiakirjatuotannosta ja kehittää viitekehys, jolla voitaisiin tukea rakenteisen asiakirjatuotannon käyttöönottoa ja asiakirjojen yhtenäistämistyötä organisaatioissa. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin rakenteisen asiakirjatuotannon käyttöönottoa kolmessa eri tapausorganisaatiossa, joihin Nurmeksela osallistui sekä tutkijana että rakenteisen asiakirjatuotannon konsulttina. Tapausorganisaatioista merkittävin ja monimutkaisin oli ministeriöiden ja eduskunnan valtiopäiväasiakirjatuotanto.

Tutkimuksessa kehitetty viitekehys muodostuu strategisista ja johtamisen aspektista, sisällöntuottajan aspektista sekä neljästä mallista. Viitekehyksen avulla voidaan analysoida rakenteista asiakirjatuotantoa sisällönhallinnan tutkimuksessa ja sitä voidaan hyödyntää käytännön tietojärjestelmien kehitystyössä.

- Rakenteinen asiakirjatuotanto on strateginen valinta, jonka kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät johdon ja sisällöntuottajien sitoutumista, Nurmeksela väittää.

Käyttökokemus ja käytettävyys ensisijaista

Koska rakenteinen asiakirjatuotanto eroaa merkittävästi tavanomaisesta tekstinkäsittelyohjelmalla tuotettavasta asiakirjasta, tulee Nurmekselan mielestä työkalujen käytettävyyteen kiinnittää erityistä huomiota.

Käytettävyyden lähtökohtana on asiakirjojen teknisen rakenteen kätkeminen sisällöntuottajilta. Tutkimuksessa havaittiin, että valmistuotteet eivät sellaisenaan tarjoa asiakirjojen laatijoiden hyväksymää käyttökokemusta, joten rakenteinen asiakirjatuotanto edellyttää räätälöityjen sisällöntuottamisratkaisujen kehittämistä.

- Tästä huolimatta joidenkin sisällöntuottajien voi olla hankala omaksua uusia työkäytäntöjä. Asiakirjojen ja niitä kuvailevien metatietojen tuottamisen automatisoinnilla on mahdollista parantaa uusien työkalujen ja työkäytäntöjen omaksumista, Nurmeksela kuvaa.

Lisätietoja:

Reija Nurmeksela, 0405935468, reija.nurmeksela@tieto.com

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, p. 040 8054403, viestinta@jyu.fi

Reija Nurmeksela valmistui ylioppilaaksi Tampereen Hatanpään lukiosta vuonna 1987. Hän työskenteli graafisen teollisuuden yrityksissä erilaisissa tekstin- ja kuvankäsittelyn tehtävissä vuosina 1989-2001, kunnes siirtyi TietoEnatoriin rakenteisen asiakirjatuotannon asiantuntijaksi vuonna 1999 alkaneiden tietojärjestelmätieteen opintojen myötä. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta keväällä 2003 pääaineenaan tietojärjestelmätiede. Nurmeksela aloitti jatko-opinnot ohjaajansa professori Airi Salmisen RASKE2-tutkimusryhmässä maaliskuussa 2004. Käytännön työ rakenteisen asiakirjatuotannon asiantuntijana toisaalta pitkitti ja toisaalta tuotti tutkimusaineistoa jatko-opintoihin. Tällä hetkellä Nurmeksela toimii sisällönhallinnan konsulttina Tiedolla.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing numerolla 266, 83 p., Jyväskylä 2017, ISSN 1456-5390, ISBN 978-951-39-7209-7 (nid.), ISBN 978-951-39-7210-3 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7210-3

Kuva: Pentti Nurmeksela

Digitaalisen talouden arvonluonnista jää jopa 45 prosenttia kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle. Digitalisaatiolla tulee olemaan merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen, mikäli julkisen sektorin tulovirrat jäävät perinteisen verotuksen varaan. Joukko valtionhallinnon ja järjestöjen verotusasiantuntijoita kokoontui Jyväskylän yliopistoon pohtimaan digitaalisen talouden vaikutuksia verotukseen maanantaina 6.11.2017.

Digitaalinen talous on muuttanut yritysten toimintatapaa ja päivittäistä elämäämme dramaattisesti.  Myös julkisen talouden kustannusrakenne ja tulovirrat muuttuvat. Platform Value Now -tutkimushanke ennakoi, että vaikutukset tulevat olemaan merkittävät myös verotukseen. EU totesi 29.9.2017 julkaistussa A Fair and Efficient Tax System in the EU for the Digital Single Market -raportissaan, että verotulojen keräämisen periaatteita on uudistettava. Pääministeri Juha Sipilä totesi omassa puheessaan, että Eurooppaan on luotava digitaalinen verojärjestelmä.

Tutkimusprofessori Chihiro Watanabe Jyväskylän yliopistosta jakaa digitaalisen talouden tärkeimmät piirteet neljään ryhmään. Digitaalinen talous on mobiili, aineeton ja monopolirakenteet ovat sille tyypillisiä. Toisaalta tuotannon ja kulutuksen rajat hämärtyvät, kuluttajasta tulee samaan aikaan tuottaja, prosumer. Kolmanneksi digitaloudelle on tyypillistä, että arvonluonti ei näy kansantalouden tilinpidossa. Yhä suurempi osa palveluista on ilmaisia ja kaksisuuntaisia. Kuluttaja saa internet-palvelun (esim. hakupalvelu) maksuttomasti, mutta samalla antaa tietonsa palvelun tuottajan käyttöön. Ja neljänneksi digitaalisen talouden todellisen arvon mittaaminen on vaikeaa.  

– Yritykset ja niiden tuotanto tai kertyneen arvon muuttaminen rahaksi ei ole paikkaan sidottua ja sitä on vaikea laskea luotettavasti. Kaikki tämä muuttaa verotusta, toteaa professori Chihiro Watanabe.

 – Kysymyksessä ei ole pieni ilmiö, tutkimustuloksemme osoittavat, että jo tällä hetkellä tämän arvonluonnin osuus on 45 %. Kehitämme tutkimushankkeessamme seuraavan kolmen vuoden aikana ratkaisuja kaikkiin näihin kysymyksiin, jatkaa professori Watanabe.

Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi lokakuun lopussa 2,4 miljoonaa euroa Platform Value Now -tutkimushankkeelle. Kansantalouden näkökulman lisäksi projekti tuottaa konkreettisia alustatalouden suunnittelu- ja johtamistyökaluja yrityksille sekä erilaisia alustataloutta tukevia politiikkavaihtoehtoja. Tutkimuksessa ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi mukana Aalto-yliopisto, VTT, International Institute for Applied Systems Analysis (Wien), Imperial College (Lontoo), Wilson Center (Washington) ja Stevens Institute for Technology (New Jersey).   

Lisätietoja:

Dekaani Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005

Platform Value Now -tutkimushanke http://platformvaluenow.org/

Digitalisaatio on kuuma sana. Se on kaikkien huulilla ja sen odotetaan ratkaisevan maailman megaongelmia. Mutta onko digitalisaatio tällainen taikurin sauva?

Yrityksillä ei välttämättä ole näkemystä kaikista heidän omaan toimintaansa liittyvistä digitalisaation mahdollisuuksista ja uhista. Kun digitalisaatio etenee, liiketoiminnan pelisäännöt muuttuvat. Verkostot ja kumppanuudet ovat elintärkeitä ja kellotaajuus nopeutuu.

– Tarvitaan lisää vauhtia; nopeaa päätöksentekoa, nopeaa epäonnistumista (fail fast), ketteryyttä ja avoimia rajapintoja, Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kirjoittaa Teknologiateollisuuden Toimitusjohtajablogissa.

Lue Mika Vehviläisen koko kirjoitus täältä >>

HORISONTISSA PALVELUINNOVAATIOITA

Kansalaiset ovat julkisten palvelujen käyttäjinä kokemusasiantuntijoita, jotka halutaan nykyistä voimakkaammin palvelujen uudistamistyöhön. Yrityspuolella arkipäivää oleva proaktiivisuus ja uusien tuotteiden ja palveluiden nopea innovointi halutaan tuoda osaksi julkistenkin palvelujen kehittämistä. Joulukuun alussa käynnistyy kolmivuotinen Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Co-creation of Service Innovation in Europe (CoSIE) -hanke. Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on parantaa julkisen sektorin uudistumiskykyä sekä vauhdittaa asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämistä.

Yhteiskehittäminen (co-creation) tarjoaa lupaavan viitekehyksen sekä käytännössä toimiviksi osoittautuneita menetelmiä ja työkaluja palvelujen uudistamiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Tarpeiden tunnistamisessa testataan uusia avoimen datan ja sosiaalisen median mahdollistamia ratkaisuja. Palveluinnovoinnin lisäksi yhteiskehittämisellä vahvistetaan kansalaisten osallisuutta. 

– CoSIE-hankkeessa etsitään julkisen sektorin kehittämistyöhön uusia ideoita ja muotoillaan asiakaslähtöisiä palveluja. Uskomme, että digitalisaatiota voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin palvelutarpeiden tunnistamisessa, palvelujen muotoilussa sekä kansalaisten osallistamisessa, toteaa dosentti Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulusta.

Yhteiskehittämällä palveluinnovaatioita

– Horisontti2020-ohjelmasta rahoitettavan hankkeen aikana toteutetaan kymmenkunta pilottia eri puolilla Eurooppaa. Piloteissa testataan erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä hyvin erilaisissa palveluissa ja erilaisille kohderyhmille, kuvaa projektipäällikkö Mira Lehti Turun ammattikorkeakoulusta. 

Suomen pilotissa palveluja uudistetaan erityisesti yhdessä nuorten kanssa. Merkittävä osa yhteiskehittämisestä aiotaankin toteuttaa hyödyntämällä sosiaalista mediaa. 

Turun AMK:n kansallisena pilottikumppanina toimii Suomen Kuntaliitto. Innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen ja tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen näkevät, että hanke istuu mainiosti Kuntaliiton jo entuudestaan aktiiviseen tulevaisuustyöhön. Erityisesti digitalisaation osalta odotukset CoSIE-hanketta kohtaan ovat korkealla.

– Tavoittelemme palveluinnovaatioita, ja uskomme, että hyödyntämällä avointa dataa ja sosiaalista mediaa sekä ottamalla niin yksilöt kuin laajat yhteisötkin mukaan yhteiskehittämiseen, tässä onnistutaan parhaiten, Lehti ja Jalonen toteavat.

Koska perinteiset vaikuttamisen tavat ja kanavat tavoittavat tutkitusti usein vain muutenkin aktiiviset kansalaiset, koetetaan nyt löytää uusia tapoja tavoittaa myös uusia ihmisryhmiä. 

Hankkeeseen valituissa piloteissa tavoitellaankin juuri niitä ihmisiä ja näkökulmia, joita aiemmilla yhteiskehittämisen menetelmillä ei ole tavoitettu. Nämä ryhmät voivat olla jopa palvelujen suurimpia kuluttajaryhmiä, joten heidän kuulemisensa on hyvin keskeistä palvelujen kehittämistyössä.  

– Sosiaalisen median kautta kansalaiset voidaan ottaa mukaan palvelukehitykseen ajasta ja paikasta riippumatta, muistuttaa Jalonen.

CoSIE-hankkeen saama arviointi ja sen hyväksyminen mukaan Horisontti-ohjelmaan osoittaa, että Turun AMK:n tutkimus ja kehittämistoiminta on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista.

– Käynnistämme CoSIE-hankkeen näyttävästi Euroopan unionin alueiden komiteassa (CoR) Brysselissä järjestettävällä seminaarilla tammikuussa 2018, kertoo hankeasiantuntija Anita Narbro Turun ammattikorkeakoulusta.

CoSIE-hankkeen (1.12.2017–30.11.2020) kokonaisbudjetti on 4,8 M€, josta Turun AMK:n osuus on n. 500 000 €. Partnereita on yhteensä 24, yhteensä kymmenestä EU-maasta. Konsortio on rakennettu vuosien 2015-2017 aikana toteutetun Innosi-hankkeen (http://innosi.eu) pohjalta ja Carpe-partnereista mukana on Turun AMK:n lisäksi Manchester Metropolitan University (MMU,) Universitat Politecnica Valencia (UPV), Utrecht University of Applied Sciences ja University of Debrecen. CoSIE on samalla ensimmäinen Turun AMK:n koordinoima Horisontti-hanke, joka on saanut myönteisen rahoituspäätöksen.

Lisätietoja:

yliopettaja, dosentti Harri Jalonen, Turun ammattikorkeakoulu, puh. 044 9074 964, harri.jalonen@turkuamk.fi

projektipäällikkö, Mira Lehti, Turun ammattikorkeakoulu, puh. 050 5985 120, mira.lehti@turkuamk.fi

innovaatio-asiantuntija, Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 520 0385, Tuula.Jappinen@kuntaliitto.fi

Suomen perinteistä liikennöintiä mullistava Kyyti Group ja älykkään liikkumisen finanssiteknologiayhtiö PayiQ tiivistävät yhteistyötään. Yhteistyö mahdollistaa kutsupohjaisen liikkumispalvelun yhdistämisen joukkoliikenteeseen, tapahtumiin sekä oheispalveluihin.

Kyyti-palvelu sijoittuu taksien ja joukkoliikenteen välimastoon ja sen kilpailuetu on kiinteä hinta, joka perustuu jakamiseen ja autojen tehokkaaseen käyttöön. Kyyti tilataan ja maksetaan mobiilisovelluksella ja PayiQ tuottaa sovelluksen lippu- ja maksujärjestelmän. 

”Tällaiselle taksin ja joukkoliikenteen väliin sijoittuvalle palvelulle on ollut jo kauan tarvetta. Nykyinen teknologia, älypuhelinsovellukset ja älykkäät pilvipalvelut mahdollistavat tähän tarpeeseen vastaamisen. Kaikilla alueilla täysimittaisen joukkoliikenteen ylläpitäminen ei ole kannattavaa, mutta teknologian avulla palvelutason ylläpitäminen on kuitenkin mahdollista.” kertoo Kyyti Groupin toimitusjohtaja Pekka Möttö. ”Alan johtavana teknologiatoimittajana PayiQ on meille luontainen yhteistyökumppani. Eri toimijoiden tuottamien ratkaisuiden ja palveluiden saumaton yhteensopivuus on kaikkien etu. Myös kansainvälisesti.” 

”Meille tämä yhteistyön tiivistyminen on luonnollinen askel. Joukkoliikenteen ja tapahtumien lisäksi kutsupohjaiset palvelut sekä jakamistalouden eri muodot ovat vahvoja kasvualueita. Ticketing as a Service -teknologiamme on suunniteltu vastaamaan näihin muuttuviin haasteisiin. Ratkaisumme tuo liikkumisen, tapahtumat ja muut palvelut yhden luukun periaatteelle, niin että kaikki palvelut ovat käytettävissä mobiilisti. Yhteistyömme Kyydin kanssa tukee vahvasti myös molempien yhtiöiden kasvua kansainvälisillä markkinoilla.” kertoo PayiQ:n toimitusjohtaja Tuomo Parjanen.

PayiQ ja Kyyti Group ovat tehneet yhteistyötä jo keväästä 2017, jolloin Kyyti-halpataksit lanseerattiin Oulussa. Sen jälkeen palvelu on laajentunut jo Turkuun ja Tampereelle.

Kyyti kehittää maailman ensimmäistä kyydinjakopalvelua Mobility as a Service (MaaS) ominaisuuksilla. Kyyti aloitti toimintansa pilotilla Oulussa keväällä 2017. Kesäkussa pilotit aloitettiin Turussa ja Tampereella. Varsin lyhyessä ajassa Kyydin Tuup-sovellusta on ladattu jo kymmeniä tuhansia kertoja.

Kyyti Group, who has disrupted Finland’s traditional transport, and Smart Mobility Fintech company PayiQ are strengthening their cooperation. Cooperation enables the merging of on-demand transport service with public transport, events and other services.

Kyyti service is situated between taxis and public transport and its competitive advantage is fixed price that is based on sharing and the efficient use of vehicles. Kyyti service is ordered and paid for with a mobile app and PayiQ has developed the app’s ticketing and payment system.

”There has been a need for a service that operates between taxis and public transport for a long time. Modern technology, mobile phone apps and smart cloud services make it possible to answer to this need. It’s not cost-effective to sustain full-scale public transport in all regions, but with the help of technology it is possible to maintain the service level.” tells Pekka Möttö, Kyyti Group’s CEO. ”As the industry’s leading technology provider PayiQ is an obvious partner for us. The seamless compatibility of solutions and services developed by different companies is in everyone’s best interest. Internationally as well.”

”To us the strengthening of this cooperation is a natural development. In addition to public transport and events on-demand services and the different forms of sharing economy have strong potential for growth. Our Ticketing as a Service technology is developed to meet these changing needs. Our solution is a one stop shop for mobility, events and other services, so that all services are available on mobile devices. This cooperation with Kyyti also supports the growth of both companies in the international markets.” says PayiQ’s CEO Tuomo Parjanen.

PayiQ and Kyyti Group have cooperated since spring 2017 when Kyyti service was launched in Oulu. Since then the service has expanded to Turku and Tampere.

Kyyti Group Ltd. developed the world´s first Mobility as a Service solution with on-demand capabilities. Kyyti means “ride” in Finnish and it was introduced into major Finnish cities starting in March 2017. In a very short time, the service has had tens of thousands app downloads and users.

Hyvä median edustaja,

Lähetämme teille ennakkotiedotteen, johon on listattu Vaasan yliopiston marras-joulukuun kiinnostavimmat tapahtumat, vierailut ja muut tärkeät päivät.

Alla kalenteri. Ota talteen!

Ystävällisin terveisin,
Vaasan yliopiston viestintä

Tapahtumat 2017
Marraskuu

7.11., 9.11., 15.11., 21.11., 22.11.,23.11.,28.11. ja 13.12. DIGI-Botnia -hankkeen yleisöluentosarja Pohjanmaalla.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Yleisöluentosarjassa esitellään uusinta tietoa digitalisaation eri osa-alueista maa- ja metsätaloudessa. Tilaisuuksia suomeksi ja ruotsiksi on mm. Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Ohjelma: http://www.uva.fi/fi/sites/digi-botnia/

Lisätietoja: Juha Arrasvuori p. 050 486 7978, Pirjo Yli-Viitala p. 040 592 7521, SC Research -tutkimusryhmä, Vaasan yliopisto

7.11. ja 8.11. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit klo 8-18
Lisätiedot: Kaisa Paavola, VYY:n pääsihteeri, paasihteeri@vyy.fi p. 044 324 8964

8.11. The Energy Day – Energiapäivä
klo 10:00 - 15:00 The Energy Day on energia-alan toimijoiden ja Vaasan korkeakouluopiskelijoiden kohtaamispaikka ja alueen suurin opiskelijoille järjestettävä rekrytointitapahtuma.
Paikka: Vaasan yliopiston Mathildan ja Tritonian aulat sekä Tritonian auditorio Nissi
Lisätiedot: Teemu Närvä, puh. 0400 817 006, teemu.narva(at)vei.fi

13.11. Avoin luento: Jukka Oksaharju: Sijoittajan tiedon tarve ja yritysten tiedonantovelvollisuus
Klo 14-15 Levón-auditorio, päärakennus Tervahovi. Väitöstutkimusta Vaasan yliopistolla tekevä osakestrategi, sijoituskirjailija Jukka Oksaharju pitää kaikille avoimen luennon. Luennolle on vapaa pääsy.
Lisätiedot: Professori Vesa Annola, talousoikeuden oppiaine, puh. 029 449 8442 , vesa.annola(at)uva.fi

13.11. Minä ja tiede -yleisöluento: Samanaikainen kilpailu ja yhteistyö – mahdollisuudet ja haasteet
Vaasan yliopiston uusi yrittäjyyden professori Annika Tidström pitää yleisöluennon klo 18-19 Seinäjoen kirjaston Jaaksi-salissa.
Lisätiedot: Professori Annika Tidström, puh. 050 594 9421 annika.tidstrom(at)uva.fi

14.11. VYY:n Herkkuappro
Vuoden herkullisin tapahtuma? HerkkuAppro tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua Vaasan kahviloihin ja ravintoloihin. Opiskelijat kiertävät perinteisistä approista poiketen baarien sijasta kahviloita ja nauttivat mahan täydeltä herkkuja.
Lisätiedot: https://www.facebook.com/events/2042686792634990/
Teemu Lönnmark, VYY:n järjestösihteeri, p. 044 324 8978, jarjestosihteeri@vyy.fi

13.11.-17.11. Vierailu: Jana Orsanova Thomas Bata Universitystä Tsekistä tulee Erasmus-opettajavaihtoon Vaasan yliopistoon. Hän luennoi kielipalveluissa ja viestintätieteissä. Lisätiedot: Suvi Isohella, suvi.isohella(at)uva.fi ja Nicole Keng, nicole.keng@uva.fi

15.11. Ahtisaari-päivän seminaari
Levón-auditorio, klo 15:30-17:00
Ahtisaari-päivän seminaarissa ohjelmassa presidentti Martti Ahtisaaren haastattelu sekä paneelikeskustelu aiheesta Rauhanvälityksestä kansalaistaito. Lisätietoa: http://www.uva.fi/fi/events/ahtisaaripaiva/
Lisätiedot: Tarja Gromov, puh. 029 449 8129, tarja.gromov@uva.fi
Pirkko Vartiainen, puh. 029 449 8349, pirkko.vartiainen(at)uva.fi

15.11. Haku Vaasan yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin alkaa. Haussa on kuusi kansainvälistä, englanninkielistä maisteriohjelmaa. Haku päättyy 15. tammikuuta.
Lisätietoja: Palveluvastaava Juhani Moisio, Opiskelun ja opetuksen palvelut, p. 029 449 8135

16.11. Seminaari: 3D-tulostus ja tulevaisuuden valmistus
Mm. Vaasan yliopiston tutkija Rayko Toshev esittelee 3D-teknologioita.
Klo 11-16 F426, Fabriikki, Vaasan yliopisto
Lisätiedot: http://www.uva.fi/fi/events/3dtulostusjatulevaisuudenvalmistus/
Ilmoittautumiset: raija.koivisto(at)merinova.fi

17.11. Green Care -koulutuksen päätösseminaari
Seminaariohjelmassa alustuksia usista tuulista ja kehittämispotentiaalista sosiaali- ja terveyssektorilta, hoivamaatilaesimerkkejä Ruotsista, todistusten jako ja kahvitarjoilu. Seminaari on ruotsinkielinen.
Klo 9-12, Nissi-auditorio, Tritonia
Lisätiedot: Martta Ylilauri, projektipäällikkö, Levón-instituutti, puh. 029 449 8241

21.11. Projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista on keskustelemassa Tulevaisuuden iäkkäät –liikennepalveluiden mahdollisuudet –seminaarissa aiheesta: ”Millaisia liikennepalveluita tulevaisuuden iäkkäät tarvitsevat, miten niitä voi tuottaa?” klo 13-15:45 Helsingissä Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 19). Lisätietoa: Heli Siirilä, puh. heli.siirila(at)uva.fi

22.-23.11. Vaasa Game Days
Lisätiedot: www.vaasagamedays.fi
Teemu Närvä, puh. 0400 817 006, teemu.narva(at)vei.fi

23.11. Väitös: Tiina Leposky (markkinointi) “Servitisation in Value Creating Relationships: Views from Headquarters, Subsidiaries and Customers”
Klo 13:00 Kurtén-auditorio, Vaasan yliopiston päärakennus Tervahovi
Lisätiedot: Tiina Leposky, tiina.leposky(at)uva.fi

24.11. Väitös: Kati Saarenpää (johtaminen) “Stretching, adapting and negotiating. International business travel and its influence on work-family interactions”
Klo 12:00 Kurtén-auditorio
Lisätiedot: Kati Saarenpää, kati.saarenpaa(at)uva.fi

28.11. Energiajärjestelmien kyberturvallisuus -seminaari: Cyber Challenges of Energy Systems
Klo 11:30 - 16:30 Juhlasali, Hanken, Kirjastonkatu 16, Vaasa
Energiajärjestelmien kyberturvallisuus" -seminaari saattaa alan toimijat yhteen. Seminaarissa kuullaan esitykset energia-alan sekä teollisuuden kyberturvallisuuden ajankohtaisista asioista.
Ohjelma: http://www.uva.fi/fi/events/energiajarjestelmienkyber
Ilmoittautuminen 14.11. mennessä
Lisätiedot: Professori Tero Vartiainen, Vaasan yliopisto puh. 029 449 8588

29.11. Minä ja tiede -yleisöluento: Sisu
Soveltavan filosofian professori, Vaasan yliopiston filosofisen tdk:n dekaani Tommi Lehtonen pitää kaikille avoimen Minä ja tiede -yleisöluennon aiheesta Sisu
Aika: klo 18
Paikka: Vaasa-opiston juhlasali, Raastuvankatu 31, 3 krs.
Luento järjestetään Vaasan yliopiston ja Vaasa-opiston yhteistyönä.
Lisätiedot: Tommi Lehtonen, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen(at)uva.fi

29.11. Väitös: Man Yang (markkinointi) “International entrepreneurial marketing: Decision-making in international business”
Klo 12 Nissi-auditorio, Tritonia, Vaasan yliopisto
Lisätiedot: Man Yang, man.yang(at)uva.fi

Joulukuu

4.12. Väitös: Heikki Palomäki (tietotekniikka) Wireless Distributed Intelligence in Personal Applications
Lisätiedot: heikki.palomaki@seamk.fi

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue
Lisätiedot: Teemu Lönnmark, VYY:n järjestösihteeri, p.044 324 8978
jarjestosihteeri@vyy.fi

8.12. Väitös: Jari-Mikko Meriläinen (taloustiede) Essays on financial stability and bank ownership type
Klo 12 Nissi-auditorio, Tritonia, Vaasan yliopisto
Lisätiedot: jari-mikko.merilainen(at)uva.fi

8.12. Väitös: Arup Barua (markkinointi) Corporate Brand Architecture in Cross-border Mergers and Acquisitions
Klo 12 Kurtén-auditorio, Tervahovi, Vaasan yliopisto
Lisätiedot: arup.barua(at)uva.fi

12.12. Oiva Ketonen -seminaari
Klo 18:00 Vaasan yliopisto, Tritonian Nissi-auditorio
Professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta luennoi aiheesta Vihapuhe Suomessa, häntä kommentoi tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Ruralia-instituutista. Avauspuheen pitää dekaani Tommi Lehtonen Vaasan yliopistosta.
Ohjelma: http://www.uva.fi/fi/events/oivaketonen2017
Lisätiedot: Tommi Lehtonen, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen(at)uva.fi

13.12. Tutkimusetiikka-seminaari
Klo 15-17 Vaasan yliopiston kampus, tiedekirjasto Tritonia, Nissi-auditorio
Järjestäjä Tutkimuseettinen neuvottelukunta
Lisätiedot: Virpi Juppo, vira@uva.fi; p. 029 449 8111

16.12. Väitös: Sanna Heittola (kielitiede)
”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland.
Klo 12 Kurtén-auditorio, Tervahovi, Vaasan yliopisto
sanna.heittola(at)uva.fi

SAK:laisen Sähköliiton kaikki työtaistelut päätyvät. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen tekemän sovintoehdotuksen. Myös Teollisuusliitto on ratkaisun takana. Sovintoehdotukseen liittyy Sähköliiton, Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden yhteinen liitepöytäkirja, jolla täydennettiin sovintoehdotusta ja täsmennettiin liittojen tulevia yhteistyösuhteita.

Kokonaisuus sisältää monia toimenpiteitä, miten Sähköliiton tarpeet otetaan huomioon uudessa toimintamallissa. Yksi keskeinen kysymys liittyi siihen, miten ylimenokauden ajan yhteyshenkilöinä toimivien Sähköliiton entisten pääluottamusmiesten asema järjestetään työpaikoilla.

­– On arvokasta, että Teknologiateollisuus, Sähköalojen ammattiliitto ja Teollisuusliitto onnistuivat sopimaan tulevasta yhteistyöstään. Sovittelussa syntyneen toimintamallin tavoitteena on saumaton yhteistyö työpaikoilla. Koneet pyörivät vain huippuammattilaisten yhteispelillä, tähdentää Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on tyytyväinen ratkaisuun ja toivoo luottamuksellista yhteistyötä.

– Teollisuusliitto on vahva toimija ja kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia, joiden asioita se hoitaa. Ratkaisun synnyttyä on tärkeää palata nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtoja kehitetään jatkossa yhtenä kokonaisuutena teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti. Työehdot kirjataan Teollisuusliiton työehtosopimukseen.

Teknologiateollisuus ry

Teollisuusliitto ry

Joka toinen organisaatio Euroopassa ei ole laatinut selkeää suunnitelmaa EU:n tietosuoja-asetuksen varalle. SAS Instituten teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia yrityksistä ei myöskään ymmärrä, mitä asetuksen noudattamatta jättämisestä seuraa.

EU:n tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation) aletaan soveltaa vuonna 2018. Tuolloin organisaatioista tulee tilivelvollisia siitä, miten henkilökohtaisia tietoja säilytetään ja käsitellään organisaation sisällä. SAS Instituten tuoreen kyselyn perusteella vain 45 prosenttia organisaatioista on muodostanut selkeän suunnitelman asetuksen noudattamiseen. 58 prosenttia organisaatioista ei vaikuta olevan täysin tietoisia asetuksen noudattamatta jättämisen tuomista seurauksista.

- Organisaatiot eivät yksinkertaisesti tiedä, mistä tietosuoja-asetuksen noudattaminen tulisi aloittaa, toteaa SAS Instituten Suomen toimitusjohtaja Johan Sandell ja jatkaa:

- Paras tapa ottaa uusi asetus haltuun on tiedonhallintastrategian laatiminen. Näin organisaatiot voivat varmistaa, että he tietävät, missä tietoja säilytetään ja ketkä niitä pääsevät käsittelemään.

Kyselyn tärkeimpiä huomioita ovat:

• Vain 45 prosenttia organisaatioista on muodostanut selkeän suunnitelman tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. Suunnitelman tehneistä 66 prosenttia uskoo, että heidän suunnitelmansa on riittävä. Monet vastaajista myöntävät, etteivät tiedä, miten voivat varmistaa toimivansa uuden tietosuoja-asetuksen mukaisesti.
• Suurilla organisaatioilla (yli 5 000 työntekijää) on paremmat valmiudet noudattaa asetusta. 54 prosenttia suurista organisaatioista tiedostaa uuden asetuksen vaikutukset, kun taas pienten organisaatioiden joukossa sama ymmärrys on 37 prosentilla.
• 24 prosenttia organisaatioista hyödyntää ulkoista konsultointia GDPR-asioissa. Jäsennellyn prosessin omaavat organisaatiot hyödyntävät konsultointipalveluita useammin (34 prosenttia).
• Vain 26 prosenttia viranomaisorganisaatioista tiedostaa uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset. Osuus on pienempi kuin millään muulla toimialalla.

Tietojen löytäminen koetaan haasteeksi

EU:n tietosuoja-asetus takaa yksityishenkilöille oikeuden pyytää henkilötietojensa poistoa tai siirtoa toiseen organisaatioon. Tämä herättää organisaatioissa kysymyksiä tarvittavista työkaluista ja prosesseista.

48 prosenttia vastanneista kokee, että jo henkilötietojen löytäminen omasta tietokannasta on haastavaa. 58 prosentilla organisaatioista on ongelmia lisäksi tiedon siirrettävyyden ja unohdetuksi tulemisoikeuden kanssa.

- Henkilökohtaisten tietojen käyttöoikeuksien hallinta vaikuttaa olevan vakava haaste. Erityisen vaikeaa tallennettujen henkilötietojen löytäminen on isoissa organisaatioissa ja rahoituslaitoksissa, Sandell kertoo.

Uusi tietosuoja-asetus tuo myös etuja

71 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että tiedonhallinta paranee heidän organisaatiossaan uuden tietosuoja-asetuksen ansiosta. Lisäksi kysely osoitti, että 37 prosenttia organisaatioista uskoo yleisen IT-kyvykkyyden kasvavan asetuksen noudattamisen kautta. 30 prosenttia on lisäksi yhtä mieltä väitteen kanssa, että tietosuoja-asetuksen seuraaminen parantaa heidän imagoaan.

Samalla uskotaan, että asiakkaat hyötyvät uudesta asetuksesta. Kyselyn mukaan 29 prosenttia organisaatioista odottaa asiakastyytyväisyyden nousevan samalla, kun uutta tietosuoja-asetusta aletaan noudattaa. Toiset 29 prosenttia taas toteaa, että heidän organisaationsa ulkoinen arvolupaus parantuu.

SAS Institute on koonnut kyselyn tulokset ja päätelmät kirjaan, joka on ladattavissa täällä: https://www.sas.com/en_us/whitepapers/gdpr-compliance-109048.html

Kyselymenetelmä

SAS suoritti keväällä 2017 maailmanlaajuisen GDPR-kyselyn, johon vastasi 340 liiketoimintajohtajaa useilta aloilta ja useista maista. Tämä raportti nostaa esiin kyselyn tulosten perusteella suurimpia haasteita ja mahdollisuuksia, joita organisaatiot kohtaavat uuteen tietosuoja-asetukseen valmistautuessaan.

Lisätietoja:

Jarno Lindqvist

Principal Business Solutions Manager

+358 504344721

jarno.lindqvist@sas.com

Itsenäisen Suomen juhlavuosi huipentuu valtakunnallisesti 6. joulukuuta. Savonlinnassa 100-vuotiaan Suomen juhlintaan osallistuu myös 128-vuotias BLC, joka tarjoaa kaikille savonlinnalaisille itsenäisyyspäivän ilotulituksen Savonlinnan Kauppatorilla kello 18.00.

BLC-konsernille oli luontevaa ottaa osaa itsenäisyyspäivän juhlintaan Savonlinnassa.

– Yksi merkittävä juonne historiassamme on suomalaisten puhelinyhtiöiden tarina, johon oman panoksensa on antanut myös BLC. Puhelinliikenteen aloittaminen ja tietoliikenneverkkojen rakennus on osa paitsi paikallista, myös valtakunnallista historiaa. Ylipäätään tietoliikenteellä ja viestinvälityksellä on suuri merkitys siinä, kuinka Suomi on kasvanut moderniksi yhteiskunnaksi, BLC-konsernin markkinointijohtaja Jussi Rossi toteaa.

Savonlinnassa esitettävän Itsenäisyys-nimisen ilotulitusnäytöksen on suunnitellut kansainvälisestikin kysytty pyrotekniikkasuunnittelija Sami Tammi. Saman suunnittelijan kädenjälkeä on aikaisemmin nähty mm. F1-kilpailuiden päätösilotulituksissa.

– 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan tänä vuonna varmasti normaalia enemmän kodeissa ja ystävien kesken. Toivommekin, että meidän ilotulitusnäytöksemme kokoaa juhlijat yhteen ja näytös toimii kaikkien savonlinnalaisten yhteisenä ohjelmanumerona, Jussi Rossi kertoo.

Perinteiseen tapaan ilotulitteet ammutaan Savonniemestä ja parhaat paikat ilotulitusnäytöksen seuraamiseen ovat Kauppatorilla. Ilotulitusnäytös on ajoitettu niin, että mahdollisimman moni pääsisi sitä seuraamaan. – Valtioneuvoston kansliaankin olimme yhteydessä jo hyvissä ajoin ja varmistimme, ettei ilotulitus osu päällekkäin valtakunnan suosituimman televisiolähetyksen kanssa, Jussi Rossi kertoo. Linnan juhlien YLE:n televisiolähetys alkaa näin 100-vuotisjuhlapäivänäkin normaaliin aikaan kello 18.50.

Lisätietoja:

Markkinointijohtaja Jussi Rossi
p. 044 777 5264
jussi.rossi@blc.fi

Suomalaisyritysten digistrategiat ovat maailmanluokkaa, mutta ne eivät johda haluttuihin lopputuloksiin. Aikaansaannoksia mitattaessa Suomi putoaa muiden Pohjoismaiden kanssa reilusti alle kansainvälisen keskitason ja uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä jopa huonoimpaan neljännekseen.

Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella jäämässä pahasti jälkeen muuta maailmaa digitalisaatiokehityksestä. Strategioiden ja visioiden tasolla pohjoismaisissa yrityksissä pärjätään edelleen hyvin, mutta toimeenpanon ja aikaansaannosten kohdalla tilastot ovat synkkiä. Tiedot käyvät ilmi tänään Suomessa julkaistavasta The Boston Consulting Groupin kansainvälisestä raportista, jota varten on haastateltu 1300 yritysjohtajaa Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. 

”Ruusuinen kuva Suomen ja Pohjoismaiden digiosaamisesta on haalistumassa. Yrityksien kilpailukyky ja esimerkiksi mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti ovat uhattuina, jos strategiat ja visiot eivät käänny myös tuloksiksi”, sanoo The Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden digiliiketoiminnasta vastaava osakas Santeri Kirvelä.

Raportin mukaan yritysten digitalisaatiokehitystä jarruttaa esimerkiksi riskejä karttava yrityskulttuuri, jossa tehokkuutta haetaan kulukuurien kautta ja innovaatioissa keskitytään asteittaiseen, pienin askelin tapahtuvaan kehitykseen. 

”Suuressa suomalaisyrityksessä saattaa olla yli sata hajanaista digiprojektia meneillään, kun parempaan lopputulokseen pääsisi valitsemalla rohkeasti pari aihekokonaisuutta, joihin panostetaan kunnolla”, Kirvelä summaa. 

Digitaalisaation kehitys vaatii riskinottoa ja nopeita tuloksia

Suomella ja muilla Pohjoismailla on kaikki edellytykset olla digitalisaation edelläkävijöitä maailmassa, Valttejamme ovat muun muassa vahvat perinteet digiosaamisessa, mobiilia ahkerasti käyttävät kuluttajat, korkeatasoiset koulujärjestelmät ja vakavaraiset yritykset.

”Olimme Suomessa hereillä digitalisaation edellisessä aallossa. Silloin tehtiin esimerkiksi nettipankkeja ja ensimmäisen vaiheen verkkokauppoja, mutta nyt olemme jääneet jälkeen muusta maailmasta”, Kirvelä sanoo. 

Raportin mukaan ne yritykset, jotka digitalisoivat nykyistä liiketoimintaansa ja kehittelevät uutta menestyksekkäästi, päihittävät kilpailijansa keskimäärin 18 prosentilla myyntikatteita verrattaessa. Ero syntyy sekä kustannustehokkuuden että kasvun kautta.

Raportti suosittelee yrityksille kolmen kohdan ohjelmaa: isommin, rohkeammin ja nopeammin.

”Ensiksikin yritysten tulee asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita ja ottaa enemmän riskejä.  Toisekseen on etsittävä rohkeammin uusia liiketoimintamalleja sen sijaan, että panostetaan ainoastaan vanhan ylläpitämiseen. Kolmanneksi on saatava tuloksia nopeammin. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työtavat, oikeiden osaajien rekrytoinnit ja mittarit, joilla digiprojektien menestystä mitataan”, Kirvelä sanoo.

Lisätietoja ja Santeri Kirvelän haastattelupyynnöt:

Jatta Lindström
Marketing Coordinator
040 3116017
lindstrom.jatta@bcg.com 

Tietoja raportista:

Bigger, bolder and faster – The digital agenda for Nordic companies -raportti perustuu 1300 yritysjohtajan kattaviin nettihaastatteluihin. Vastaajien joukossa oli 109 pohjoismaalaista yritysjohtajaa. Vastaajat olivat toimitusjohtajia tai ns. seuravan tason johtajia ja heidän edustamansa yritykset edustavat eri toimialoja laajasti.

Raporttiin voit tutustua täällä:

https://www.bcg.com/en-nor/perspectives/175419

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on koonnut Lahden kaupunkiseudun strategisten teemojen osaamisen ja tarjonnan omiksi sivustoikseen nettiin: Designlahti.fi, smartlahti.fi ja welltechlahti.fi -sivustoilla esitellään kompaktisti, mitä kaikkea älykkäisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, muotoiluun ja digitaalisuuteen sekä liikuntaan, hyvinvointiin ja elämyksiin liittyvää osaamista ja palveluita Lahden kaupunkiseudulta löytyy. Sivustojen FIND-hakuosioista on helppo hakea ja löytää yhteistyökumppaneita, alihankkijoita, investointikohteiden toteuttajia tai tuote- ja palvelutoimittajia. Näistä kolmesta eri FINDista löytyy yhteensä jo noin 120 yrityksen esittelyt ja tiedot.

Designlahti- ja Welltechlahti-sivustot on jo julkaistu. Kiertotaloutta ja älykkäitä ratkaisuja esittelevän Smartlahti-sivuston LADEC julkaisee ja esittelee Lahden Tiedepäivässä torstaina 9.11.  

Suomenkielinen Design Lahti -sivusto on suunniteltu lähinnä paikalliseen käyttöön ja kotimarkkinoille. Sivustolta löytyy muotoilijoiden ja suunnittelijoiden asiakkaita, suunnittelijoita itseään ja alueen asukkaitakin kiinnostavaa tietoa muotoilun hyödyistä, palveluista, rahoituksesta, tapahtumista. Design Lahti -sivuston FIND-osiosta löytyvät suunnittelun, muotoilun ja markkinoinnin eri osa-alueiden ammattilaiset yritysten avuksi kätevillä palveluhakusuodatuksilla.

Smart ja Welltech Lahti -sivustot on tehty kansainvälisestä näkökulmasta ja ovat tästä syystä englanninkielisiä. Smart Lahti nostaa esiin Lahden seudulla jo toteutettuja sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia avaavia älykkäitä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, esimerkiksi kierrätykseen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Welltech Lahti esittelee kansainvälisille markkinoille tähtääviä hyvinvointi- ja liikunta-alan sekä terveysteknologian yrityksiä ja osaamisalueita. Welltech-sivusto on suunnattu ennen kaikkea kansainvälisiin esittelytarkoituksiin, ja myös yritykset voivat hyödyntää sitä omissa vientiprojekteissaan. Welltech-sivustosta on julkaistu jo myös kiinankielinen versio, ja venäjän- ja japaninkieliset versiot ovat tulossa. Smart-sivustolle julkaistaan myöhemmin myös venäjän-, kiinan- ja japaninkielistä sisältöä.

-  Olemme huomanneet, että kaupunkiseutumme osaamista esittelevälle, ajantasaiselle aineistolle sekä eri osaamista tarjoavien paikallisten yritysten hakuesittelysivustoille on ollut todella tarvetta. Nyt meillä – ja kenellä tahansa tarvitsevalla - on aina tarpeen tullen käytettävissä oleva verkkoaineisto, jota voi käyttää vaikka vienninedistämismatkoilla tai esiteltäessä Lahden seutua yritysten sijoittumiskohteena, kertoo yritysympäristön kehittämisestä vastaava LADECin johtaja Tomi Tura.

Kunkin kolmen sivuston sisältämistä FIND-osioista löytyvät helposti esimerkiksi Lahden kaupunkiseudun uusiin kehityskohteisiin paikalliset toteuttajat tai kumppanit. - Tai sopivimmat paikalliset ammattilaiset avuksi tuotekehitysprojekteihin, liiketoiminnan digitalisointiin, brändin rakentamiseen ja viestintään.

Sivustojen logot ja ilmeen on suunnitellut lahtelainen Jalo Toivio. Teknisen toteutuksen on tehnyt lahtelainen Aikadesign Oy. LADEC vastaa sivustojen ylläpidosta, päivityksistä ja kehittämisestä myös jatkossa.

Näkyvyys sivustoilla on maksutonta. Mukaan pääsevät LADECin omistaja-rahoittajakunnissa (Hollola, Lahti ja Orimattila) toimivat yritykset.

Lisätietoa:
www.designlahti.fi ja www.designlahti.fi/find
Päivi Tirkkola  |  paivi.tirkkola@ladec.fi  |  0400 232 224

www.smartlahti.fi ja www.smartlahti.fi/find
Johanna Kilpi-Koski  |  johanna.kilpi-koski@ladec.fi  |  050 400 0793

www.welltechlahti.fi ja www.welltechlahti.fi/find
Isto Vanhamäki  |  isto.vanhamaki@ladec.fi  |  040 727 6376

---

Design Lahti -teemasivusto on toteutettu osana LADECin 1.1.2015 - 30.11.2016 hallinnoimaa, Päijät-Hämeen liiton ja Euroopan Aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta rahoittamaa Co-Design Bay -hanketta. Sivuston FIND-hakuosio on toteutettu osana LADECin 1.6.2016 - 31.12.2017 toteuttamaa Lahti Design Centre – Muotoilulla kasvua -yhteishanketta, jota hallinnoi Suomen Muotoilusäätiö. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmasta”. www.designlahti.fi  |  www.designlahti.fi/find

Smart & Clean Lahti (Smart Lahti) -teemasivusto on osa vuosina 2016-2017 kolmen maakunnan (Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan) yhteistoiminta-alueella, Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella toteutettavaa ”Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa” (nk. ELLI) -hanketta.  Sivuston FIND-hakuosio on toteutettu osana LADECin 1.7.-2016-30.6.2017 toteuttamaa ”Kohti älykästä resurssitehokkuutta - Lahden kaupunkiseudun innovaatioklusteri” -hanketta, jota rahoitti Tekes osana ”INKA Innovatiiviset kaupungit -rahoitusohjelmaa”.  www.smartlahti.fi  |  www.smartlahti.fi/find

Wellbeing & Healthtech Lahti (Welltech Lahti) -sivustot ovat osa LADECin 1.8.2016 - 31.12.2017 toteuttamaa ”Kokeillen kasvuun - Nopeiden kokeilujen kehityspolut yritysryhmille” (KOKKA) -hanketta, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta”.  www.welltechlahti.fi  | www.welltechlahti.fi/find 

---

Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin. 

Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä.

-       Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä. Olemme kiinnittäneet Tukholman palossa erityisesti huomiota rakennuksen avoimiin palokatkoihin ja palo- osastointeihin sekä olemme pohtineet rakennuksen ympärillä olleen huputuksen vaikutusta tulipalon kehittymiseen, kertoo Jurvelin.

Tulipalo riehui vuonna 1897 rakennetussa arvokiinteistössä, missä oli toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Rakennuspaloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä. Sammutustöiden aikana rakennuksessa oli romahdusvaara. Tulipalo syttyi aivan Stureplanin lähistöllä arvorakennuksessa noin kello kuusi tiistai aamuna Suomen aikaa. Rakennus on tuhoutunut palossa lähes täysin. 

Tukholman pelastuslaitokselta Tony Frank on kertonut lehtihaastattelussa, että rakennuksessa oli meneillään täysi peruskorjausremontti ja palo-osastointeja oli purettu. Rakennuksessa ei ollut palo-osastointeja, kuten normaalisti tämän tyyppisissä rakennuksissa olisi. Ilman rakennustöitä palo ei olisi levinnyt näin nopeasti. 

Palopaikalla varhain tiistai aamulla ollut ruotsalaisen Expressen-lehden kuvaaja Max Marklund kertoi, että tulipalon liekit löivät korkealle taivaalle. Koko julkisivun peittäneet rakennustelineet olivat ilmiliekeissä ylhäältä katutasoon asti. 

-       Jurvelin kertoo, että asiantuntijat ovat huolissaan peruskorjaushankkeiden aiheuttamista paloturvallisuusriskeistä, etenkin kun linja- ja julkisivusaneerauksien aikana asuinkerrostaloissa usein asutaan saman aikaisesti. Peruskorjaushankkeissa paloturvallisuusriskit ovat usein suuremmat kuin uudisrakentamisessa. Ei riitä, että huolehditaan ainoastaan työmaan työntekijöiden turvallisuudesta, vaan varautumisessa tulee huomioida myös kiinteistössä asuvien ja naapurikiinteistöjen turvallisuus, kuvaa Jurvelin.

Kiinteistöjen peruskorjaukset, kuten linjasaneeraukset, julkisivuremontit ja muut perusparannusremontit aiheuttavat erilaisia turvallisuusriskejä. Keskeinen riskitekijä on tulipaloriski, joka vaarantaa ihmisten turvallisuuden ja aiheuttaa omaisuusvahinkoja. Muita korjaus- ja peruskorjaustöistä aiheutuvia turvallisuusriskejä ovat muun muassa rikokset ja vuotovahingot. Peruskorjaushanke nostaa rakennuksen riskitasoa tavanomaiseen käyttöön verrattuna. 

-       Asuinrakennuksien korjausvelka on Suomessa suuri ja korjaustarve kasvaa koko ajan. Tämä riskitekijä tulee tiedostaa ja esimerkiksi linjasaneerauksen aikaiset turvallisuustoimenpiteet tulee mitoittaa sen mukaisesti, Jurvelin toteaa. 

Asuinrakennusten korjaustarvetta käsittelevän raportin mukaan vuosina 2016–2025 vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa. Tilanne ei merkittävästi muutu vuosina 2026–2035. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuen asukasprofiili on yhä iäkkäämpää, joka voi vaikuttaa asukkaiden toimintaedellytyksiin onnettomuustilanteessa. Riskikenttämme on murroksessa, kuvailee Jurvelin.

Asukkaiden turvallisuus tulee asettaa kaiken edelle

-       Suomalaiset rakennukset rakennetaan lähtökohtaisesti turvallisiksi. Jos rakennuksessa toteutetaan peruskorjaustöitä, tulee asukkaiden ja rakennuksen paloturvallisuudesta huolehtia koko hankkeen ajan, Jurvelin kertoo.

Turvallisuusriskejä aiheuttavat esimerkiksi tulityöt, rakennuksen palo-osastointeihin tehtävät aukot ja rakenteiden avaaminen, jotka heikentävät palo-osastoivuutta mahdollistaen palotilanteessa palon oletettua nopeamman leviämisen. Ruotsin suurpalossa palo on viranomaistietojen mukaan päässyt leviämään avoimien palo-osastointien kautta. Usein myös rakennuksissa olevat palonilmaisulaitteet kytketään pois päältä peruskorjauksen ajaksi.

-       Rakennuksen palo-osastoinnit ja palo-ovet tulee pitää kunnossa koko peruskorjauksen ajan. Tämä vaatii usein tehtyjen aukkojen ja reikien väliaikaista palo-osastointia tai tilapäisten lisäosastointien rakentamista, kuvaa Jurvelin.

Myös Suomessa kerrostalojen julkisivusaneerauksien tai ullakkorakentamisen yhteydessä rakennuksen ympärille rakennetaan usein rakennustelineet, joiden päälle kiinnitetään suojahuputus. Ruotsissa suojahuppu rakennuksen ympäriltä on palanut täysin. Sen vaikutuksesta paloon ei ole vielä arvioita, mutta palon tutkinnassa asia nousee todennäköisesti esille.

Jurvelinin mukaan suojahuputus voi muuttaa rakennuksen tavanomaisia poistumis- ja kulkureittejä sekä vaikeuttaa palotilanteessa sammutus- ja pelastustöitä. Lisäksi suojahuputus voi kiihdyttää ja levittää paloa toimien tulipalossa savuhormin tavoin. Tämän vuoksi rakennuksen paloturvallisuus ja viestintä paloturvallisuusmuutoksista korostuvat korjaushankkeen aikana, sanoo Jurvelin.

Suomessa vastaavanlaisen tulipalon riskiä ei voi sulkea pois

Jurvelinin mukaan Suomessa peruskorjaushankkeiden toteuttajat ovat tunnistaneet riskit, mutta kiire, huolimattomuus ja inhimilliset erehdykset ovat haaste riskienhallinnassa. Lisäksi asuinrakennusten omatoiminen varautuminen on paloturvallisuuden vuositilastojen mukaan heikolla tasolla.

Kyllä meillä suomessa ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin.  Ei riitä, että laaditaan kiinteistöön pelastussuunnitelma ja konkreettiset turvallisuutta edistävät toimenpiteet kuitataan sillä hoidetuksi.

Lain velvoittamaa omatoimista varautumista ei saa kuitata hoidetuksi pelastussuunnitelmadokumentilla jättäen kuitenkin samalla toteuttamatta konkreettiset turvallisuustoimenpiteet, Jurvelin kertoo.

Peruskorjauksen alla olevien rakennuksien pienemmät tulipalot eivät ole Jurvelinin mukaan poikkeuksellisia Suomessa.  Ikävä kyllä, vastaavan suurpalon mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois. Riski on olemassa, Jurvelin päättää.