Ericsson on julkistanut laajan kapillaariverkkoja koskevan tutkimuksensa, joka mullistaa pienten sensorien kytkeytymisen verkkoon. Tutkimus on syntynyt osana DIGILE Internet of Things -ohjelmaa, ja tutkimuspartnereina ovat olleet VTT Oulu sekä Tampereen teknillinen yliopisto.
Kapillaariverkot ovat pieniä sensoriverkkoja, joihin voi kytkeä esimerkiksi lämpötilaa, kiihtyvyyttä tai tärinää mittaavia paikallisia antureita. Sensoriverkkojen kautta anturit ovat yhteydessä sekä toisiinsa että internetiin. Nämä sensoriverkot muodostavat pohjan teolliselle internetille ja mahdollistavat esimerkiksi vaativien teollisuusautomaatioratkaisujen rakentamisen. Tähän asti teknologia ei ole ollut vielä riittävän kehittynyttä, jotta sensorit ja laitteet olisivat voineet olla aidosti kytkeytyneenä toisiinsa.
”Suuri ongelma on ollut akunkesto. Sensorit lähettävät dataa tyypillisesti vain silloin tällöin, muun ajan ne ovat lepotilassa. Verkkoon kiinnittyminen on aiemmin edellyttänyt kuitenkin jatkuvaa valmiustilassa oloa, mikä taas on vaatinut akunkestolta paljon. Kapillaariverkkojen avulla sensoreiden on mahdollista sammuttaa virtaa kuluttavat radiot ja kytkeä ne päälle vain tarvittaessa. Näin myös sensorien hinnat saadaan houkuttelevammiksi teollisen internetin käyttöön”, IoT-ohjelmaa koordinoinut Jan Melen Ericssonilta kuvailee.
Myös sensoreiden keräämän datan määrä on tähän saakka tuottanut ongelmia. Kun suuria datamääriä siirretään pilveen laskettavaksi, se kuormittaa verkkoja ja aiheuttaa viivettä laskentaan. Esimerkiksi teollisuusautomaatiosovelluksissa pienetkin viiveet voivat olla kohtalokkaita prosessien toimivuuden kannalta. Kapillaariverkot kuitenkin muuttavat tilanteen. Niin sanotun hajautetun laskennan ansiosta datamassoja ei tarvitse lähettää pilveen saakka laskettavaksi, vaan laskenta voidaan tehdä lokaalisti, mikä nopeuttaa prosesseja huomattavasti.
Sama pätee myös kuluttajatuotteissa, kuten autoissa:
”Auton tietokone osaa kyllä kertoa, milloin on vuosihuollon aika, mutta se ei osaa ennakoida, milloin vaihdelaatikko hajoaa. Vaihdelaatikossa voisi olla sensori, joka mittaisi osien kulumista ja lähettäisi tietokoneelle sekä huoltoliikkeelle tiedon, milloin huolto olisi paikallaan – ennen kuin ajaja edes huomaa, että mikään on vialla. On huomattavasti edullisempaa ja turvallisempaa, jos kulunut osa voidaan korjata ennen suurempaa laiterikkoa. Jotta tällainen on mahdollista, tarvitaan teknologia joka yhdistää joustavan laskennan ja kommunikaation päätöksentekoon”, Jan Melen sanoo.
Ericsson on toiminut veturiyrityksenä suomalaisessa, vuonna 2012 käynnistyneessä DIGILE Internet of Things -ohjelmassa. Ohjelmassa on ollut mukana yli 50 yritystä ja tutkimusorganisaatiota ja sen kokonaisvolyymi on ollut reilut 60 miljoonaa euroa. Rahoituksesta noin puolet on tullut mukana olevilta yrityksiltä, puolet Tekesiltä. Nelivuotinen ohjelma päättyy nyt maaliskuussa.
”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä DIGILE Internet of Things -ohjelman tuloksiin sekä yhteistyöhön yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Yhteistyötä tekemällä ja näkemyksiä vaihtamalla olemme edistäneet esimerkiksi verkkoteknologioiden standardointia. Tämänkaltainen tutkimusyhteistyö tuo hyötyjä kaikille osapuolille, olemme mielellämme jatkossakin mukana vastaavissa hankkeissa”, Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka sanoo.
LISÄTIETOJA
Milla Nummenpää
Viestintäjohtaja, Ericsson
Puh. 09 299 2556 / 044 299 2556
milla.nummenpaa@ericsson.com
Ericssonin näkemyksiä ja tutkimustietoa liittyen yhteiskuntien verkottumiseen:
http://www.ericsson.com/thinkingahead/networked_society
Painolaatuiset kuvat ja lähetyslaatuiset videot lehdistön käyttöön:
www.ericsson.com/press