Suurin osa nykypäivän nuorista on kiinnostunut osallistumaan kansalaisille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Heidän mielestään mahdollisuus osallistua poliittiseen päätöksentekoon verkossa on varteenotettava tapa vaikuttaa. Useampi kuin joka kolmas nuori on myös valmis osallistumaan uusien palveluiden rahoitukseen niin kutsutun joukkorahoituksen kautta. Nuorimmat ovat innokkaimpia rahoittamaan yhteiskuntaa hyödyttäviä palveluja, kun taas vanhemmat rahoittavat mieluiten palveluja, joista he itse hyötyvät.
Muun muassa näihin johtopäätöksiin päädyttiin pohjoismaisessa kansalaiskyselyssä, jonka IT-palveluyritys CGI hiljattain toteutti yhdessä TNS Sifon kanssa.
Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kysyttiin 2 000:lta iältään 16–30-vuotiaalta heidän digitaalisten palveluiden käytöstään nyt ja tulevaisuudessa sekä heidän asenteistaan turvallisuutta, yksityisyyttä ja osallistumista kohtaan.
”Tutkimuksen tarkoituksena on tiedon tuottaminen julkisen sektorin asiakkaillemme siitä, mitä huomisen kansalaiset odottavat. Haluamme tukea julkisia organisaatioita toiminnan kehittämisessä digitaalisessa murroksessa. Ymmärtämällä paremmin nuoria kansalaisia ja heidän digitaalista maailmaansa julkinen sektori pystyy paremmin vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja luomaan kansalaislähtöisiä palveluja”, kertoo tutkimushankkeessa Suomesta mukana ollut asiakkuusjohtaja Veli-Matti Kiviranta.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset osoittautuivat olevan hieman enemmän huolissaan turvallisuudesta ja digitaalisista jalanjäljistä kuin muiden kyselyyn osallistuneiden Pohjoismaiden kansalaiset.
"Muilta osin Pohjoismaiden tulokset eivät yleisellä tasolla poikkea toisistaan kovinkaan paljon. Tämä on merkki siitä, että jos jokin palvelu onnistuu yhdessä Pohjoismaassa, sillä pitäisi olla erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä myös muissa maissa", arvioi Kiviranta.
Tutkimuksesta ilmeni, että nuoret antavat mielellään henkilökohtaisia tietojaan saadakseen henkilökohtaisempaa palvelua, mutta he haluavat määrätä, miten kyseisiä tietoja käytetään. Nuoret myös suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti siihen, että tekniikka korvaa tehtäviä, joissa tällä hetkellä vaaditaan ihmisen vuorovaikutusta.
Raportissa kuvataan myös, miten nuoret käyttävät digitaalisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Nuoret uskovat käyttävänsä tulevaisuudessa enemmän terveyteen liittyviä palveluja. He haluavat paremmin yhdistettyjä terveyspalveluja, paremman käsityksen heidän omista tiedoistaan ja maan rajat ylittäviä lisäpalveluja.
Kyselyssä kärkisijoille nousseita suomalaisia julkispalveluja olivat muun muassa Reittiopas sekä Kelan ja verohallinnon palvelut.
Tutkimuksen voi ladata kokonaisuudessaan CGI:n verkkosivuilta.
Lisätietoa
Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com