Naisten kyky käyttää digitaalisia teknologioita oman osaamisen, yhteistyön ja tehokkuuden lisäämiseksi on avainasemassa sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisessa.
Digitaitoiset naiset kurovat umpeen sukupuolten välistä kuilua työelämässä. Kansainvälisen naistenpäivän kynnyksellä Accenture kartoitti naisten digitaitoja 31 maassa, Suomi mukaan lukien. Accenturen toteuttama Getting to Equal: How Digital is Helping Close the Gender Gap at Work -tutkimus osoittaa, että naiset käyttävät digitaalisia taitojaan parantaakseen kilpailuasemiaan koulutuksessa, työnhaussa ja urakehityksessä. Digitaitoja arvioitiin muun muassa sen perusteella, mitä digitaalisia laitteita naiset käyttävät, miten usein heillä on pääsy internetiin sekä miten he hyödyntävät digitaalisia teknologioita esimerkiksi työnhaussa.
Pohjoismaissa sekä miesten ja naisten tasa-arvo että naisten digiosaaminen ovat huippuluokkaa. Tutkimuksessa vain Hollanti pärjäsi Pohjoismaita paremmin naisten digitaitojen vertailussa. Suomi ja muut Pohjoismaat kuuluivat kärkijoukkoon myös vertailtaessa sitä, miten digitaalisuus on vaikuttanut naisten työmahdollisuuksiin. Erityisesti palkkatasa-arvossa on Pohjoismaissakin silti edelleen parantamisen varaa.
”Työelämässä on monia keinoja sukupuolten välisen kuilun kaventamiseen, ja näistä digitaalisuus on osoittautunut erityisen tehokkaaksi”, kertoo Frank Korsström, Accenturen Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtaja. ”Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei saavuteta yhdessä yössä, mutta naisten digitaalisten taitojen parantamiseen suunnatut investoinnit vauhdittavat naisten etenemistä kaikissa urakehityksen vaiheissa. Suomessa naiset ovat edenneet monilla toimialoilla johtotehtäviin, mutta kehitettävää vielä löytyy esimerkiksi IT-sektorilla, missä naisten osuus niin johdossa kuin muissakin tehtävissä on vielä suhteellisen alhainen.”
Digitaidot vauhdittavat tasa-arvon kehittymistä
Useimmissa tutkimusmaissa naiset hallitsivat digitaalisen teknologian heikommin kuin miehet. Sukupuolten välistä tasa-arvoa voitaisiinkin edistää parantamalla naisten digitaitoja. Tutkimuksen tulosten valossa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kehittyneissä maissa nykyvauhdilla vasta 50 vuoden kuluttua. Jos valtiot ja yritykset toimenpiteillään kaksinkertaistaisivat naisten digitaitojen karttumisen tahdin, sukupuolten välinen tasa-arvo voisi toteutua huomattavasti nopeammin, vaikka siihen vieläkin menisi 25 vuotta. Digitaitojen kehittäminen vauhdittaisi merkittävästi tasa-arvon saavuttamista myös kehittyvissä maissa, joissa tasa-arvon toteutumisen arvioidaan nykytahdilla vievän 85 vuotta ja naisten digitaitoja aktiivisesti kehittämällä noin 45 vuodessa.
Miehet ansaitsevat yhä enemmän kuin naiset
Vaikka digitaidot auttavat naisia etenemään urallaan, niiden vaikutus ei ole kaventanut sukupuolten välistä kuilua johtoportaassa – eikä myöskään edistänyt palkkatasa-arvoa. Miehet ansaitsevat edelleen huomattavasti enemmän kaikissa ikäryhmissä. Tämän odotetaan muuttuvan, kun Y-sukupolvi ja diginatiivit siirtyvät organisaatioiden johtoon: Accenturen tutkimukseen vastanneista 1980–1990-luvulla syntyneistä pohjoismaisista naisista jo puolet tähtäsi urallaan johtotehtäviin.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että naiset ovat miehiä parempia hyödyntämään digitaalisia teknologioita työnhaussa silloin, kun miesten ja naisten digitaidot ovat samalla tasolla. Lähes puolet kyselyyn vastanneista miehistä ja naisista oli sitä mieltä, että teknologia tarjoaa heille mahdollisuuksia työskennellä kotoa käsin, 44 prosenttia totesi teknologian parantavan työ- ja vapaa-ajan välistä tasapainoa ja 41 prosenttia kertoi sen lisänneen työnsaantimahdollisuuksia.
Tietoja tutkimuksesta
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä joulu-tammikuussa 2015–2016. Kyselyyn vastasi lähes 5 000 naista ja miestä 31 maasta: Alankomaista, Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Espanjasta, Etelä-Afrikasta, Etelä-Koreasta, Filippiineiltä, Indonesiasta, Intiasta, Irlannista, Isosta-Britanniasta, Italiasta, Itävallasta, Japanista, Kanadasta, Meksikosta, Pohjoismaista (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska), Ranskasta, Saksasta, Saudi-Arabiasta, Singaporesta, Suur-Kiinan alueelta (mukaan lukien Hong Kong ja Taiwan), Sveitsistä, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Yhdysvalloista. Otoksessa oli työssäkäyviä vastaajia tasaisesti molemmista sukupuolista, ja he edustivat kolmea sukupolvea (Y-sukupolvi, X-sukupolvi ja suuret ikäluokat) kaikilta henkilöstötasoilta ja erikokoisista yrityksistä. Kokonaisotoksen virhemarginaali oli noin +/-1,4 prosenttia. Digitaaliset teknologiat käsittävät virtuaaliopiskelun, digitaaliset yhteistyövälineet (web-kamerat, pikaviestimet), sosiaalisen median alustat ja digitaalisten laitteiden, kuten älypuhelinten käytön. Kyselyn vastaukset yhdistettiin koulutusta, työllisyyttä ja johtajuutta käsitteleviin julkisiin raportteihin ja julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä Maailmanpankin, OECD:n, Maailman Talousfoorumin ja YK:n tutkimuksiin.
Lisätietoja:
Reeta Kaukiainen, Accenture, viestintä
Sähköposti: reeta.l.kaukiainen@accenture.com
Press office: 040 137 3954