Testaaminen kuluttaa keskimäärin 30-40 prosenttia yrityksen IT-budjetista. Se vaatii lukuisia työtunteja ja sen vaikutukset ovat liiketoiminnalle erittäin kriittisiä. On selvää, että manuaalinen testaus ei pian enää riitä kompleksisten ekosysteemien toiminnan varmistamiseen. Testaaminen on muodostunut yhdeksi merkittävimmistä pullonkauloista ohjelmistoista ja IT:stä puhuttaessa. Tähän liittyen voidaan tunnistaa erilaisia kipupisteitä ja haasteita, mitkä tulevat korostumaan siirryttäessä SAP ympäristöstä SAP S/4HANA:n.
Skaalautuvan ohjelmistotestausratkaisun Tuotepäällikkönä toimiva Nikhil Sharma Qentineliltä tuo esiin näkemyksiä tunnistamistaan testaukseen liittyvistä kipupisteistä SAP ympäristön ja SAP S/4HANA siirtymän näkökulmasta. Ajankohtaisia kysymyksiä ovatkin, miten onnistua SAP päivityksissä päästä päähän (E2E) ja miten tunnistaa erilaiset kipupisteet ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia liiketoiminnalle.
Yritykset, jotka ovat valinneet SAP:n ydinjärjestelmäkseen, nojaavat vahvasti sen häiriöttömään toimintaan. Tällä hetkellä toimialakohtainen keskiarvo testiautomaation käyttöasteessa on vain 18%. Toinen tutkimus osoittaa, että suuryritykset, jotka käyttävät SAP:ia tai muita kompleksisia järjestelmiä luku on lähempänä 8%. Onkin huolestuttavaa seurata, voiko luku laskea entisestään siirryttäessä SAP S/4HANA:n, Sharma pohtii. Yleensä juuri keskeisimmät liiketoimintaprosessit kulkevat SAP:n ja sitä ympäröivän ekosysteemin läpi ja siksi niiden toimivuus on varmistettava päästä päähän. Näin ollen pienikin häiriö voi johtaa jopa taloudellisiin menetyksiin tai brändi-imagoon kohdistuviin haittoihin, joita voi olla jälkikäteen mahdotonta korjata. Kun osataan tunnistaa ydinprosesseihin vaikuttavat kipupisteet jo nyt, osataan varautua paremmin myös SAP S/4HANA siirtymään ja varmistaa liiketoiminnan toimivuus ilman katkoja, Sharma tiivistää.
Yritysten ohjelmistoarkkitehtuuri on usein laaja ja kompleksinen. Tämä johtuu siitä, että räätälöityä ABAP koodia on kirjoitettu yhdistämään erilaisia liiketoimintaprosesseja ja integroimaan kolmansien osapuolien sovelluksia mukaan kokonaisuuteen. Tämän vuoksi päivitys joko SAP:ssa tai jossain muussa ohjelmistoympäristön osassa voi aiheuttaa uhan jopa koko liiketoiminnalle. Tässä Sharma painottaa kokonaisvaltaisen laadunvarmistuksen (QA) merkitystä, jotta ongelmatilanteet voidaan välttää. Valitettavan usein tarve laadunvarmistukseen kuitenkin aliarvioidaan tai sitä ei tunnisteta lainkaan päivitysten yhteydessä.
Vaikka yritykset ovatkin pärjänneet testauksessa tähän asti suhteellisen hyvin, testauksen vaadittava määrä tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Mikä sitten on kipupiste itse testaamisessa? Joka kerta, kun SAP ympäristö tai liiketoimintaprosessi muuttuu, tarvitaan henkilö, joka tuntee prosessit. Lisäksi tarvitaan joku tekemään testit ja riittävän hyvä dokumentaatio testaajalle testattavasta liiketoimintaprosessista tai asianmukainen tiedonsiirto prosessin omistajalta testaajalle. Tämän jälkeen joudutaan nojaamaan sisäisiin asiantuntijoihin tai manuaalitestaajiin, jotka käyvät läpi jokaisen kriittisen liiketoimintaprosessin tarkistaakseen, saavutetaanko tavoitellut tulokset jokaisessa vaiheessa. Kuten arvata saattaa, tämä on äärimmäisen hidas ja kallis prosessi. Yhden testisyklin valmistuminen kestää yleensä viikkoja tai jopa kuukausia. Ennen lopullista käyttöönottoa tällaisia testisyklejä on lukuisia. Toisaalta testausta ei voida jättää tekemättä, sillä se kasvattaa laatuvelkaa, vaikuttaa myöhemmin ydinprosessien toimivuuteen ja tätä kautta koko liiketoimintaan.
Miksi kipupisteiden tunnistaminen sitten on tärkeää? Sharma summaa, että siirtymä SAP S/4HANA:n tulee korostamaan aiemmin esitettyjen haasteiden toistuvuutta sekä siirtymävaiheen aikana että sen jälkeen. Siirryttäessä ketterämpiin ja DevOps -perusteisiin toimintamalleihin, uusien versiopäivitysten määrä kasvaa ja testaamista tarvitaan yhä enemmän. Sharma pohtiikin, voiko testaaminen muodostua jopa liiketoiminnan menestyksen esteeksi. Näin voi olla, jos testaamista ei pystytä tekemään riittävän paljon tai riittävän usein. On tärkeää tuntea SAP ympäristö ja siihen liittyvät prosessit mahdollisimman hyvin, ja niiden toimivuutta tulee kyetä tarkistamaan etenkin uusien päivitysten yhteydessä. Lisäksi testauksessa on hyödynnettävä nopeampia palautesyklejä, minkä mahdollistaa automaation käyttöönotto. Jotta siirtymä SAP S/4HANA:n ja sen mukanaan tuoma vaatimus testaamisen tehostamiseen ei muodostuisi liiketoiminnan menestyksen esteeksi, testiautomaatioratkaisuun investoiminen ja sen koko potentiaalin hyödyntäminen on välttämätöntä.
Lisätietoja:
Esko Hannula, CEO, Qentinel, esko.hannula@qentinel.com, +358 40 553 1577