Osaamisvajeen kurominen edellyttää investointeja kokemukselliseen ja yksilölliseen oppimiseen sekä haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden tukemista.
Digitaalisten teknologioiden potentiaaliset taloudelliset hyödyt ovat vaarassa jäädä toteutumatta oppilaitosten ja yritysten vanhentuneiden ja riittämättömien koulutusohjelmien vuoksi. Älykkäiden teknologioiden tuomasta arvioidusta bruttokansantuotteen kasvusta jopa 11,5 biljoonaa dollaria on vaarassa jäädä toteutumatta 14:ssä G20-maassa seuraavien kymmenen vuoden aikana, jos uusiin oppimismenetelmiin ei investoida. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta It’s Learning. Just Not As We Know It -tutkimusraportista, jonka Accenture laati yhdessä nuorten yrittäjien G20-yhteisön kanssa.
Raportin mukaan työajasta keskimäärin 51 prosenttia on työtä, jota voisi täydentää tai tehostaa älyteknologioilla. Jopa 38 prosenttia työntekijän työstä voitaisiin tulevaisuudessa automatisoida, mutta vaikutukset vaihtelevat työroolista ja maasta riippuen.
”Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on tärkeää riippumatta siitä, miten teknologia muuttaa työtä tulevaisuudessa. Työvoiman osaamisvaje on riski yritysten lisäksi koko Suomen kansantaloudelle”, sanoo Terhi Mäkelä, johtaja Accenturen Osaamiset ja organisaatiot -yksiköstä. ”Yritysjohdon pitää arvioida hyvin konkreettisella tasolla, miten teknologia muuttaa työtä heidän alallaan ja millaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan jatkossa. Tämän jälkeen oikeanlaisen koulutuksen suunnittelu on huomattavasti tarkempaa ja kohdennetumpaa.”
Kuva: Bruttokansantuotteen kasvumahdollisuuksien vaarassa oleva osuus, elleivät valtiot saa osaamisvajetta korjattua.
Työelämässä tarvitaan uudenlaisia taitoja
Accenturen raportti kuvailee, miten älyteknologiat muokkaavat työtehtäviä ja mitkä taidot ovat työn suorittamisen kannalta tärkeitä tulevaisuudessa. Taitoja, joita tarvitaan yhä enemmän jokaisessa työroolissa, ovat muun muassa päättelykyky, luovuus, sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys sekä aistihavainnot. Niiden merkitys kasvaa edelleen älyteknologioiden käytön lisääntyessä.
”Opetusmenetelmät, joita tällä hetkellä käytetään, eivät ole nykypäivää, saati tulevaisuutta. Neuro- ja käyttäytymistieteen tutkimukset osoittavat, että oppimiseen on parempia keinoja”, Mäkelä toteaa. ”Moni tulevaisuudessa tärkeä työelämätaito opitaan parhaiten käytännössä harjoittelemalla ja itse tekemällä. Työnantajien pitää lähteä rohkeasti uudistamaan työntekijöiden koulutusta kokemuksellisen oppimisen pohjalta.”
Accenture suosittelee osaamisvajeen kuromiseen kolmiosaista lähestymistapaa:
- Kokemuksellisen oppimisen nopeuttaminen: Työpaikoilla voidaan kokeilla uusia tekniikoita design thinking -työpajoista simulaatioharjoituksiin, työssä oppimiseen ja oppisopimusohjelmiin. Kouluissa tulisi tarjota aktiivisesti projekti- ja tiimityöskentelyä oppimisen tueksi. Virtuaalitodellisuus- ja tekoälyteknologioita soveltamalla voidaan tarjota immersiivisiä, houkuttelevia ja yksilöllisiä oppimiskokemuksia.
- Laitoksista ja instituutioista yksilöihin: Suoritettujen kurssien rinnalla koulutustavoitteiden tulisi keskittyä kannustamaan jokaista yksilöä laajentamaan taitojaan. Näihin taitoihin pitää sisältyä päättelykyky, luovuus sekä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys.
- Tuki haavoittuvassa asemassa oleville oppijoille: Vanhemmat ja vähemmän koulutetut työntekijät, manuaalisen työn tekijät sekä pienemmissä yrityksissä työskentelevät ovat haavoittuvaisempia työn muutoksille ja heillä on usein myös vähemmän koulutusmahdollisuuksia. Näiden oppijoiden ohjaaminen oikeaan koulutukseen ja urapolulle vaatii kohdennettuja toimia. Kurssien pitäisi olla joustavampia ja moduulimuotoisia, jotta ne sopivat eri elämäntilanteisiin. Uusien rahoitusmallien pitää kannustaa työntekijöitä jatkuvaan oppimiseen.
Tietoja tutkimuksesta
Accenturen tutkimuksessa kartoitettiin taitoja, kykyjä ja työtehtäviä tilastollisen analyysin avulla. Näiden pohjalta kehitettiin 10 empiiriseen tutkimukseen pohjautuvaa roolien ja ammattien ryhmää, joissa vaaditaan samankaltaisia taitoja, tehdään samankaltaisia tehtäviä ja joihin älyteknologioiden voidaan olettaa vaikuttavan samalla tavalla. 14:n G20-maan työvoimarakenne luokiteltiin näiden 10 ryhmän pohjalta. Tutkimukseen myös haastateltiin yritysjohtajia, asiantuntijoita ja eri toimialojen ammatinharjoittajia. Lisäksi siinä hyödynnettiin Accenturen omia oppimisen, teknologian ja osaamisen asiantuntijoita. Lisätietoa tutkimusmenetelmistä ja koko raportti on ladattavissa täältä.
Lisätietoja:
Camilla Lindfors, Accenture viestintä
camilla.lindfors@accenture.com
p. 040 137 3954 (press office)