SAS Instituten teettämän tuoreen kyselyn mukaan vain 29 % suomalaisista kuluttajista on kuullut toukokuussa 2018 voimaan astuvasta EU:n tietosuoja-asetuksesta. Kun heille kerrottiin, mistä uudistuksessa on kyse, yli 70 % halusi päästä käsiksi heistä säilytettäviin henkilökohtaisiin tietoihin.
Yli puolet suomalaisista aikoo tarvittaessa käyttää henkilökohtaisiin tietoihinsa liittyviä oikeuksiaan, kun EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan. 25.5.2018. Tiedot käyvät ilmi maailman johtavan analytiikkayritys SAS Instituten marraskuussa teettämästä kyselystä.
"Jos kuluttajille uusi tietosuoja-asetus on vielä varsin tuntematon, samaa voi sanoa myös organisaatioista. Aiempi eurooppalainen tutkimuksemme paljasti, että joka toiselta organisaatiolta puuttuu suunnitelma sen varalta", johtaja Henrikki Hervonen SAS Institutelta toteaa.
Myös pankki- ja vakuutustiedot kiinnostavat kuluttajia
SAS teetti aiemmin tänä vuonna samanlaisen kyselyn myös Isossa-Britanniassa. Suomessa 9 % vastaajista aikoo käyttää heti lain astuttua voimaan oikeuttaan päästä käsiksi heistä säilytettäviin tietoihin. Isossa-Britanniassa vastaavaa suunnittelee 15 %.
"Tietyn asiakkaan tietojen löytäminen saattaa olla monelle organisaatiolle varsin vaikeaa, sillä tiedot voivat olla hajallaan useassa eri tietokannassa. Jatkossa organisaatioiden tulee kuitenkin löytää, arvioida ja kategorisoida jokainen asiakastiedon osa, jotta ne voivat täyttää asetuksen määräykset", Hervonen muistuttaa ja jatkaa:
"Kuten tutkimuksesta käy ilmi, kuluttajat aikovat käyttää oikeuksiaan, ja viimeistään nyt organisaatioiden tulee alkaa valmistua tähän. Parhaimmissa asemissa uudistukseen ovat ne organisaatiot, joissa on laadittu tietohallintostrategia."
Eniten suomalaisia kiinnostaa sosiaalisen median palveluiden heistä tallettamat tiedot, joita aikoo kysellä 33 %. Lähes joka kolmannes aikoo selvittää, mitä tietoja pankit ovat heistä tallentaneet ja samaa suunnittelee 28 % vakuutusyhtiöiden kohdalla.
"Sosiaalisen median yritykset ovat kärjessä myös, kun suomalaisilta kysyttiin, mistä haluamme poistaa tietoja. Lähes joka kolmannes aikoo pyytää niitä lopettamaan tiettyjen tietojensa käytön", Hervonen sanoo.
"Myös järjestöjen kannattaa olla hereillä. Noin joka viidennes vastaaja suunnittelee pyytävänsä tietojensa poistoa poliittisten organisaatioiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen rekistereistä", Hervonen kertoo.
Paljon keskustelua herättäneet ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat eivät nousseet merkittävästi esiin kyselyssä. Noin 15 % vastaajista aikoo pyytää ruokakauppoja lopettamaan profiloinnin tai historiatietojen käytön.
Näin Suomessa vastattiin kyselyyn:
- 72 % vastaajista haluaa pääsyoikeuden omiin tietoihinsa, 71 % pitää hyvänä oikeutta tietojensa oikaisuun ja 66 % oikeutta tietojen poistamiseen.
- Puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ei ole varma kannastaan tai ei aio pyytää organisaatioita poistamaan tietojaan. 44 % prosenttia ei aio tai ole varma aikooko käyttää oikeuttaa selvittää, mitä tietoja organisaatioilla heistä on.
- 32 % vastaajista aikoo pyytää tietojen poistamista sosiaalisen median yrityksiltä, 20 % poliittisilta organisaatioilta, 18 % kaupan toimijoilta ruokakauppaa lukuun ottamatta, 16 % hyväntekeväisyysjärjestöiltä ja 15 % ruokakaupoilta. Entiseltä tai nykyiseltä työnantajaltaan tietojen poistamista aikoi pyytää 12 %.
- 33 % vastaajista haluaa päästä käsiksi tietoihin, joita sosiaalisen median palvelut heistä säilyttävät. 32 % kiinnostaa pankkien heistä säilyttämät tiedot ja 28 % vakuutusyhtiöiden tiedot.
- 29 % aikoo kieltää sosiaalisen median yrityksiä käyttämästä henkilökohtaisia tietojaan markkinoinnissa.
Lisätietoja:
Jarno Lindqvist, Principal Business Solutions Manager
+358 504344721
Tietoa kyselystä
17.11.-21.11.2017 välisenä aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 1001 suomalaista. Kyselyn toteutti SAS Instituten tilauksesta tutkimusyhtiö SynoInt verkkopaneelina. Vastaajat olivat iältään 18-80-vuotiaita ja kysely on väestöä demografisesti edustava.